Rapatessa roiskuu. Toimittajien ja kuvaajien on toisinaan jalkauduttava, mutta langattomien tukiasemien kuvauskeikka maksoi meille yhden järjestelmäkameran. Katso, miten saimme rikottua Canon EOS 5D Mark II:n, tuttavallisemmin Markku Kekkosen.

Lähtiessämme kuvaamaan N450-wlan-tukiasemien mittauksia tiemme vei hissillä alaspäin aina Sanoma Magazinesin parkkihalliin asti. Bitit tukiasemien välillä liikkuivat hitaanlaisesti, mutta kuvaukset menivät kuten pitikin. Tiettyyn pisteeseen asti.

Läpivalaisukuva EOS 5D Mark II -kamerasta. Etupuolella näkyy kameran peili, jonka takana on cmos-kenno. Sen takana on lcd-näyttö. Tai on ainakin silloin, kun osat ovat missä pitääkin.

Kuvaussessiosta muodostui yllättäen elämää suurempi ja ikimuistoinen, kun allekirjoittanut onnistui kuvauksen purkutohinoissa kaatamaan kameran jalustaltaan. Kyseessä oli toimituksen Canon EOS 5D Mark II – kavereiden kesken Markku Kekkonen.

Täyskaadon jäljiltä kamera näytti surkealta, vaikkei siitä palasia irronnutkaan. Rungon kulmaan ilmestyneestä railosta kameran kennoa olisi voinut puhdistaa kätevästi vaikkapa pumpulipuikolla. Tärskystä huolimatta kamera näytti urheasti takanäytöltä viimeiseksi jääneen otoksen.

Surullisen näköinen 5D Mark II mestaajansa kuvaamana. Railo kuoressa kertoo karua kieltään kovasta elämästä. Oikeastaan kamera näyttää kuitenkin paljon paremmalta, nyt kun huoltomies on tehnyt oman pura-ja-kokoa-rutiininsa. ”Olit hyvä kamera – rest in pieces”, voisi sanoa ja pyyhkiä poskelle vierähtäneen kyyneleen.

Kamera pakattiin tärisevin käsin laukkuun ja kiikutettiin JAS Tekniikka Oy:hyn kustannusarviota varten. Ja sitten jännäämään ja tutkimaan vakuutuspaperien pienimpiä pränttejä ja omavastuusummia.

Soitto JASista tuli jo seuraavana päivänä. Alku ei kuulostanut kovin hyvältä, sillä  huoltomies ehdotti istuutumista puhelun ajaksi. Eikä ihme, sillä uutiset olivat jäätäviä. Tällissä siipeensä oli saanut jopa Mark II:n järeä magnesiumvalurunko, jonka runkopaksuus oli muuttunut. Myös kallisarvoinen cmos-sensori oli entinen ja kameran tarkennus pahasti karsastuksen puolella.

5D Mk II:n 810-grammainen runko on pääosin kolmessa osassa olevaa magnesiumvalua. Muovia on käytetty vain rungon sivuissa ja pohjassa. Tuhoisa kaatuminen sai kuitenkin kameramme rungon paksuuden muuttumaan. Kameran tarkennuskyvyn vaurioittamiseen riittää jo tuhannesosamillimetrin runkomuutos.

Pim, sähköpostia! Myös mailina saapuneen huoltolaskun arvio oli veret seisauttava – viivan alla oli lukema 1905 euroa.

Lasku tuntui tuimalta, sillä uuden rungon saisi kaupasta karvan alle 1800 euron. Kustannusarviossa huoltotyö näytti jäävän aika lailla sivuosaan (219,51 €), sillä rikkoutuneiden osien lista oli pitkä ja tumma kuin tamperelainen perinneruoka:

1. Cover Ass´y Top (103,84 €)
2. Cover Ass´y Back (65,20 €)
3. Front Cover (56,80 €)
4. Main Base Plate Ass´y (80,18 €)
5. Mirror Box Ass´y (210 €)
6. Screen Focus EG-A/5PCS (31,71 €)
7. Tape (1,72 €).
8. CMOS Sensor (779,75 €)

Rivi riviltä avattuna tragedia näyttää tältä:

Kohta 1 on magnesiumvaluinen koppa rungon päällä – se, jossa lukee teksti Canon.

Kohdat 2 ja 3 edustavat muovikuoria kameran edessä ja takana.

Kohta 4 on kameran sisällä oleva runkolevy, johon tarkennus ja peiliosiot kiinnitetään.

Kohta 5 on valumuovinen peililaatikko, jossa kameran peili ja suljin liikkuvat.

Kohta 7 on takanäytön lasin teippi.

Kahdeksikko on cmos-sensori, joka on hyvin vaikeaa kiinnittää uudelleen turmakameraan.

Kohta 4 eli main base plate on valokuvauskoneen sisältä löytyvä runkolevy, johon tarkennus ja peiliosiot kiinnitetään. Tämä pitkä metallilevy saa helposti siipeensä kolhuissa, jolloin kameran tarkennuskyky on vaarassa. Myöskään kameran kuoret eivät kiinnity kunnolla, jos levy on vääntynyt pahasti.

Korjausarvion kohta 5 eli mirror box assembly tarkoittaa 5D Mark II:n valumuovista peililaatikkoa, jonka sisällä kameran peili ja suljin liikkuvat. Edessä on bajonetti, johon objektiivi kiinnittyy ja ylhäällä prisma.

Kohdasta 8 eli cmos-kennosta olisi kertynyt laskua miltei 780 euroa. Sensori saattaa olla yhä kunnossa, mutta sitä on lähes mahdoton kiinnittää mätkähdyksen jälkeen tarkasti, koska huollolla ei ole käytössä tehdasarvoja. Sensorin etäisyys on auringontarkka ja elintärkeä arvo kameran toiminnan kannalta. Sensori kiinnittyy alustaansa reunoista pikkuruisilla jousilla.

Onneksi objektiivin kustannusarvio oli luokkaa lievempi: säätöä ja mekaanista korjausta; alveineen "vain" 272 euroa. Tästä valtaosa tulisi olemaan työtä ja osien osuus olisi vain 26,25 € (collar) ja 12,18€ (rubber mount).

Canonin 24–70 millinen ja 2.8-valovoimainen EF-objektiivi selvisi (melkein) pelkällä säikähdyksellä. Sen kustannusarvio oli 272 euroa. Kuten kuvasta näkyy, kameran sisällä on koko joukko linssejä, jotka saattavat siirtyä törmäyksissä sijoiltaan.

Objektiivia korjatessa potilaan kuoret on riisuttava, puettava päälle huoltokuoret, säädettävä projisoinnissa asetukset linssitasojen pienistä säätöruuveista ja puettava virkakuoret uudelleen ylle. Tässä välissä vaihdetaan kaikki rikkinäiset osat. Työtä on siis luvassa paljon. Kustannusarviossamme mainittu 26 euron collar (kaulus) on muovinen ruuvin ympärillä oleva laakeri/liukupinta. Rubber mount on objektiivin kumirengas objektiivin ja kameran kiinnityskohdassa.

Objektiivi siis selvisi suhteellisen pienellä täräyksellä, vaikka senkin testikuva meni törmäyksessä pahasti säröille.

Yhteenlaskettu kustannusarvio oli siis 2179 euroa. Kollegat nauroivat äänekkäästi ja budjetista vastaavan esimiehen ohimosuosissa oli havaittavissa lievää sykkimistä. Miten näin mustaan pilveen voisi piirtää edes armeijanharmaat reunat?

Toimituspalaverissa syntyi idea mennä kyselemään tarkemmin JAS-Tekniikan huoltoon, mitä haverissa oikein tapahtui kameran sisällä sekä mihin kohtiin tälli kamerassa vaikutti ja miten. Ehkä tästä haverista joku muukin kuin MikroBitin kuvaaja voisi oppia jonkin verran?

Insinöörioppilas T. Lehtimäen viimeistään korjausten jälkeen todeksi vannoma laskelma haverista. Valokuvauskone tärskähti betoniin vajaan 20 kilometrin tuntinopudella, mikä oli sille liikaa. Niinpä kalma korjasi kameran.

MUOKKAUS: Alkuperäisessä kiihtyvyyslaskelmassa oli virhe. Yllä oleva on oikein. Lisäksi kauluksen (collar) määritelmää täsmennetty.