Oikea objektiivi saattaa merkitä enemmän kuvalle kuin kamerarunko. Optiikan laadulla saa kuvaan teknistä laatua, mutta vasta kuvaajan tottuneisuus objektiivin ominaisuuksiin luo sisältöä. Testasimme toukokuun MikroBitissä Sigman ja Tamronin yleiskäyttöiset peruszoomit.

Objektiivi luo järjestelmän

Oikea objektiivi saattaa merkitä enemmän kuvalle kuin kamerarunko. Optiikan laadulla saa kuvaan teknistä laatua, mutta vasta kuvaajan tottuneisuus objektiivin ominaisuuksiin luo sisältöä. Testasimme toukokuun MikroBitissä Sigman ja Tamronin yleiskäyttöiset peruszoomit.

Järjestelmäkameran vaihdettavien objektiivien valinta on usein kameran merkin ja mallin valintaa haastavampaa. Valikoimaa on runsaasti ja uuden järjestelmän omistajalla ei vielä ole ehtinyt kertynyt näkemystä tarvitsemistaan polttoväleistä ja toiminnoista.

Rungon mukana saa yleensä edullisesti yleiskäyttöön sopivan kit-objektiivin, joka on usein polttoväliltään 18–55 millimetrinen laajakulmazoomi. Sillä on hyvä harjoittella, mutta moni kaipaa pian pitemmälle ulottuvaa kuvakulmaa. Kannattaakin harkita laajalla zoom-alueella varustetun yleisobjektiivi yleisobjektiivin hankkimista, jopa ensimmäiseksi optiikaksi. Tällaisen 18–200 millimetrin polttovälin objektiivin avulla saa järjestelmäkamerasta superzoom-kompaktiluokkaa vastaavan yleislaitteen.

Toukokuun numerossa tutustumme tarkemmin yleiskäyttöön soveltuviin Sigman ja Tamronin zoomeihin, joita saa kaikille kameramerkeille. Nettijatkot tarjoavat mahdollisuuden hieman siihen, mitä mittauksissa ilmeni.

Kuvanlaadun koukerot

Objektiivien kuvanlaadun mittaamiseen käytettiin apuna Esser -testitaulua ja Imatest-ohjelmistoa. Imatest tutkii testitaulussa olevan vinon viivan tumman ja vaalean rajaa. Kuvassa raja pehmenee ja pehmenemisen nopeudesta voidaan laskea niin sanottu MTF-arvo terävyydelle. Samalla voidaan tutkia myös eri värikanavia ja mitata kromaattista aberraatiota.

Tarkkuuden testaamista varten kuvattiin testikuva sekä 18 että 200 millimetrin polttovälillä. Imatestiin valittiin vinoviiva sekä kuvan keskeltä että testitaulun kulmasta. Kuvausaukkona käytettiin arvoa f/8, jolla kaikkien objektiivien pitäisi olla parhaimmillaan. Geometrisia virheitä vertailtiin suoraan testikuvista. Lähinnä seurattiin tynnyrivääristymää.

MTF-mittausarvot riippuvat myös käytetystä kamerasta ja testijärjestelyistä. Käytimme kuvauksiin Nikon D200- ja Canon 40D -kameroita. Eri kameroilla saatuja lukuja ei voida verrata keskenään.

Sigmojen ja Tamronin lisäksi mittasimme vertailun vuoksi myös Nikonin vastaavan objektiivin. Sen mittaustulokset ovat tietenkin vain Nikonin rungolla.

Oheisessa taulukossa on testituloksia kummallakin kameralla ja molemmilla objektiivilla kuvattuna.

Polttovälin merkitys

Usein mietitään, miten suurena kohteet näkyvät kuvassa eri polttoväleillä. Seuraava taulukko kertoo, miten leveän alueen normaali aloittelijajärjestelmä kuvaa eri polttoväleillä eri etäisyyksiltä. Asian voi laskea itsekin: kuva-alan leveys on etäisyys kertaa polttoväli jaettuna kennon leveydellä. APS-C –kennon leveys on noin 24 mm, 4/3 –järjestelmän kenno 18 mm ja kinokokoinen kenno 36 mm.

Hintaseuranta

Hintaseurannan avulla voi tutkia testattujen laitteiden tuotteiden päivän hintoja sekä hintakehitystä ja etsiä niitä tarjoavia liikkeitä.

Valmistajan suositushinta Sigma 18–200mm f/3.5–6.3 DC OS:lle 400 eur.

Olli Rinne

sivun alkuun