Vaikka paperille teetettyjen valokuvien, diojen ja filminegatiivien elinikä on oikein säilytettynä vuosikymmeniä, ei mikään fyysinen materiaali ole turvassa ajan hampaalta. Siksi vanhat kuvat kannattaa viimeistään nyt pelastaa rappeutumattomaan digitaaliseen muotoon.

Pelasta kuvat ajoissa!

Vaikka paperille teetettyjen valokuvien, diojen ja filminegatiivien elinikä on oikein säilytettynä vuosikymmeniä, ei mikään fyysinen materiaali ole turvassa ajan hampaalta. Siksi vanhat kuvat kannattaa viimeistään nyt pelastaa rappeutumattomaan digitaaliseen muotoon.

Artikkelissa käsiteltiin kuvien digitoimisen eri vaihtoehtoja. Nettijatko tarjoaa muutamia esimerkkejä kuvien laadusta eri laitteilla ja palveluilla.

Skannatun diakuvan laatu: Canon, Epson, Plustek ja Kuvasirkus-palvelu

Hyvälaatuisesta diakuvasta rajattu osa (noin 3 % ruudun kokonaisalasta) kertoo ensi näkemältä siitä, että kaikkien skannerien tarjoama kuvanlaatu ja etenkin resoluutio ovat erinomaisen riittäviä myös diakuvien skannaukseen.

Lähemmässä tarkastelussa löytyy myös eroja. Vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi kuvien värejä ei ole muutettu käsin, vaan ne on jätetty automaattitoiminnon huoleksi. Myöskään tervävöitys-, pehmennys- tai roskanpoistotoiminnot eivät kuvaa skannattaessa ole olleet käytössä. Koska skannausta ei ole voitu suorittaa puhdashuoneolosuhteissa, dian pinnalla ja skannerin lasilla olleen pölyn määrä vaihtelee hieman kuvasta toiseen.

Canonin maksimitarkkuudella (4800 dpi) kuvassa värit ovat elävät ja yleisilme on varsin rauhallinen. Ihonväri on varsin hyvin kohdallaan, mutta punainen ja keltainen näyttävät hieman ylikorostuneilta.

Epsonin myös 4800 dpi:n tarkkuudella tehdyssä skannauksessa on hieman enemmän värikohinaa kuin muilla osallistujilla, mutta ero ei ole kovin merkittävä. Automaattitoiminto säätää värit varsin hyvin kohdalleen.

Plustekin kuva on skannattu laitteen maksimitarkkuudella (7200 dpi). Lisää yksityiskohtia kuvasta ei lisätarkkuuden myötä paljastu, mutta ääriviivat ovat selkeämmät. Myös kontrasti on Plustekilla hieman parempi kuin tasoskannereilla. Automaattisäätö jättää kuitenkin värit melko latteiksi. Plustekin ostaja tosin halunnee useimmiten muutenkin säätää kuvansa käsin. Tässä kuvassa Plustek jättää laadultaan selkeästi jälkeen myös ammattiskanneria käyttävän Kuvasirkuksen laadun.

Kuvasirkuksen skannauspalvelun jälki on hyvää, mutta edukseen se erottuu lähinnä hyvän kontrastin osalta: musta on oikeasti mustaa ja valkoinen valkoista. Värisävyt ovat jääneet aavistuksen tummiksi. Skannaustarkkuus on esimerkkikuvassa 3600 dpi.

Skannatun negatiivin laatu: Epson ja Ifolor

Ifolorin skannauspalvelu digitoi pelkästään negatiiveja. Hyvälaatuisesta värinegatiivista skannatusta tiedostosta rajattu alue (noin 2% kuva-alasta) näyttää selvästi palvelun kuvia vaivaavat kaksi ongelmaa: ylikorostuneet värit sekä liialliselta terävöitystoiminnon käyttämiseltä näyttävän, kohinamaisen häiriön, joka ilmenee sekä väripinnoissa että ääriviivoissa. Kontrasti palvelun kuvissa on pääosin hyvä.

Epsonin skannaustulos samasta negatiivista on rauhallisempi, sen resoluutio on korkeampi ja väritoisto lähempänä alkuperäistä.

Skannatun paperikuvan laatu: Canon ja Epson

Katsauksessa kokeillut tasoskannerit eli Canon ja Epson taitavat luonnollisesti myös paperikuvien skannauksen. 1200 dpi:n resoluutiolla skannatusta studiovalokuvasta rajatussa yksityiskohdassa (noin 3 % kuvan koko alasta) nähdään, että molemmat suoriutuvat tasoskannauksesta erittäin hyvin. Canonin vahvuus ovat terävät ääriviivat.

Puolta edullisemman Epsonin terävyys on aivan aavistuksen heikompi kuin Canonin, mutta ohjelmisto tavoittaa ihon oikeat sävyt aavistuksen paremmin kuin Canonin.

Aleksi Vähimaa

sivun alkuun