Blogaajan kanssa ei tarvitse olla samaa mieltä, vaan voit myös kertoa, miten asiat oikeasti ovat. Jos sinulla on MBnet-avain, voit lisätä omat kommenttisi. Muista kirjoittaa itse asiasta - ja asiallisesti!

Rekisteröityneet käyttäjät voivat myös arvioida toisten kommentteja. Riittävän monta plus-ääntä saanut kommentti korostetaan, kun taas tarpeeksi miinusääniä keränneet näkyvät himmeämmällä. Liian monta negatiivista arviota saaneet kommentit piilotetaan näkyvistä. Käytössäsi on yksi ääni per kommentti.

Kyllä tästä on iloa ainakin tietoturvan kannalta SSH-palvelimille. Eivätpä pääse niin paljoa riehumaan jos luvattomasti sisään eksyvät.

Nice...

Yeah. Tuotahan voisi kokeilla kotona joskus. Mahtavaa että ohjelmia julkaistaan ilmaislevitykseen nykyään

" Tämä juttu saattaa ampua ohi net.nytin perusaiheiden, mutta on sen verran merkittävä asia, että kirjoitanpa kuitenkin. "

Perusaiheiden... eli lemmikkielainten, alykkyystestien, serverien kaatumisien, jalkakaytavalla polkupyoralla ajamisen, Linux-jakeluiden, tekijanoikeussotkujen ja selainuutisten?

Ensin luulin tata uusinta juttua, otsikon lukiessani, tavalliseksi net.nytiksi... Operan "ilmaistumisestakin" uutisoitiin aikoinaan... mutta nyt olen valaistunut, ja ymmarran, etta tama artikkeli ei kuulu net.nyttien varikkaaseen joukkoon.


Pitanee nyt hommaa kokeilla, kun lystista ei mitaan maksaa tarvitse. Jos ei kelpaa, niin sitten vaan odottamaan Intelin dual-OS systeemeja joista oli joku aika sitten puhetta.

Yoshi vei sanat suustani.
Uutinen oli kiinnostava pitkään aikaan tällä "palstalla".

Hm, pitääkö tuonne rekisteröityä? Jos pitää, niin taitaapi koko moska jäädä lataamatta. Jaksa yhden vaivaisen ohjelman vuoksi haaskata aikaa sellaiseen, mitä ei kummiskaan tule tarvitsemaan enää tulevassa ikinä. Harmi, olisi käyttöä virtuaalisysteemeille, mutta eivät voi tehdä asioita kuin hankaliksi ja turhaa työtä teettäviksi..

-Grey-

Nätiltä näyttää :)

Kylläpä foolia laiskottaa. :)

Omaa aikaani tuhraantui sivuille menemisestä lataamisen alkamiseen 2min 12sek (otin huvikseni aikaa paljonko menetän elämästäni rekisteröinnin vuoksi) ja siihen aikaan sisältyy myös kahvikupposen hakeminen.

"Jaksa yhden vaivaisen ohjelman vuoksi haaskata aikaa sellaiseen, mitä ei kummiskaan tule tarvitsemaan enää tulevassa ikinä. Harmi, olisi käyttöä virtuaalisysteemeille,"

Käyttöä sinulla olisi virtuaalisysteemeille, mutta et viitsi kuluttaa paria minuuttia semmoisen hankkimiseen?

Joko Fool on laiska, trolli, tai nimensä veroinen. Ei se yksi rekisteröityminen nyt niin raskas homma ole. Mutta tietysti jos haluaa tehdä kaikesta niin vaikeaa niin mikäs siinä, ei se onneksi muilta ole pois.

----

Tuohahan voisi jossain vaiheessa kokeilla, kyllä sille nyt ainakin jonkin verran käyttöä löytyisi. Ja jos ei löytyisi, niin ei se kokeilu mitään maksakaan.

.. sitä paitsi tuon paskan rekisteröinti on joku helvetin hidas, tai se kusee vain siksi ettei minua kiinnostanut kertoa miten pitkä penikseni on ja omistanko moisia yhden vaiko enemmän. Sääli, tuollaisen saaminen haltuun lopettaisi kerralla rasittavan vuosien etsinnän. Etsinyt jo pitempään jotain jolla saisi 80-luvun lopun ja 90-luvun alun pelejä toimimaan kunnolla. DosBox kun tuppaa emuloimaan vain 386:sta..

-Grey-

Jos nyt jotain laiskottaa eikä vielä tätä tiennyt niin ainahan meillä on myös http://www.bugmenot.com

" Jos nyt jotain laiskottaa eikä vielä tätä tiennyt niin ainahan meillä on myös http://www.bugmenot.com";

Tuon saa myös Mozillaan plugininä..
Ei tarvitse kuin clickata oikeaa hiiren nappia!

Hämäävää, tuo sivusto tuntunee näyttävän lähes joka kerta aivan erilaiselta. Toisaalta, eipähän tuo koodikaan ole aivan validia näköjään. Mahtaakohan edes ohjelmistokaan olla kunnossa, kun tuolta vaivalla tulee..

-Grey-

No onpas foolilla nyt marmatukset päällä :/

Onhan vmware nyt useamman vuoden vanha säätö, eli on aika kypsään ikään vaiheeseen softa päässyt. Aikoinaan tota tuli kokeiltua ja hyväksi todettua. Silloinen useamman sadan hinta ei kyllä houkuttanut kovin pitkään kanssaan pelaamaan :) Ehkä nyt on toisin.

En ymmärrä! Mikä on "virtuaalikone" tai "virtuaalikonekeskus"? Sillä sana "virtuaali" ei (ainakaan vielä) kuulu sanavarastooni.

Ihan turhaan kysyin että onko Fool laiska, trolli vai mikä. Trollihan se, ei tuollaista marmatusta muuten voi päästää ilmoille.

Mahtaa elämä olla ankeaa, jos ei voi luottaa mihinkään tahoon jonka sivut ovat sivut eivät ole sataprosenttisen validia koodia. Voiko Fool käydä edes ruokaostoksilla? Vai onko hän tarkistanut että kyseisten kauppojen sivustot ovat validia koodia? Voihan olla että kaupan kassakoneissakin on kuluttajille kalliiksi käyviä ohjelmointivirheitä, kotisivujen epävalidi koodi on siitä selvä vihje. Entäs valtio? Voiko Fool käydä yhdessäkään valtion virastossa? Tai kuntien? Voiko hän käydä edes lääkärissä? Entäs töissä käyminen? Onko hänen työpaikkansa kotisivuissa validointiongelmia? Jos on, niin voiko Fooliin itseensäkään enää luottaa? Täytyyhän muidenkin firman työntekijöiden olla epäpäteviä, jos koodari ei ole saanut aikaan täysin validia koodia.

Eri asiahan olisi jos nuo sivut olisivat selkeän amatöörimäiset, mutta kun eivät ole. Ja miten niin näyttävät lähes joka kerta aivan erilaiselta? Olen nyt ladannut nuo sivut moneen otteeseen, ja joka kerta näyttä aivan samalta.

Perhana, nielaisin syötin.

emerge vmware-workstation

Ei muuta sanottavaa.

Rekisteröin ja latasin, hyvältä näyttää.. Ainakin kunnes menee help->about

"Expiration: 7/13/2006"

meinaako toi, että ohjelman käyttö loppuu tyystin tuolloin, ellei hommaa maksullista licenssiä tms?

ei vissiin kannata mitään suuremaa tuolla ruveta tekemään siis

Vaikuttaa ihan kätevältä. Onneksi nykyään saa edes jotain hyvää ilmaiseksi. Paitsi että tuo "Expiration: 7/13/2006" ei kuullosta hyvältä.

Jos se on se beta versio niin se on se beta vain mikä expires ...

Anteeksi hölmöyteni, mutta voiko WMPlayerin avulla ajaa esim. Windowsin puolella jonkin Linux-distron ja ajaa edelleen distron sisällä jonkin linux-binäärin?

"Mikä on "virtuaalikone" tai "virtuaalikonekeskus"? Sillä sana "virtuaali" ei (ainakaan vielä) kuulu sanavarastooni."

Virtuaalinen tarkoittaa nykysuomen sanakirjan mukaan etuliitetttä keino-. Eli siis keinotodellisuus, keinokoulu, keinokone. Jokin mitä ei oikeasti (fyysisesti?) ole.

Mutta joo, olen kanssa sitä mieltä, että moisia lainasanoja ei pidä käyttää, jos saman asian voi ilmaista suomeksi selvemmin. Juttu on vaan niin, että kun puhuu globaalista interaktiosta vaikuttaa sivistyneemmältä kuin puhuessaan kansainvälisestä vuorovaikutuksesta, sillä kukaan muukaan ei kehtaa myöntää ettei tajua.

Jostain syystä luin tuon otsikon viimeisen sanan aluksi "tietoinen". Nousi hetkessä mieleen Skynet-visioita, kunnes huomasin, että se olikin "ilmainen"...

malitsu:
"Mutta joo, olen kanssa sitä mieltä, että moisia lainasanoja ei pidä käyttää, jos saman asian voi ilmaista suomeksi selvemmin."

Eivätköhän sana virtuaalinen ja etuliite virtuaali- ole jo sen verran yleisiä, että niitä voidaan aivan hyvin käyttää normaalissa kielenkäytössä. Tietysti jos haluaa väen väkisin estää kielen kehittymisen uuteen suuntaan, niin mikäs siinä. Mutta kielen omaleimaisuuden suojeluun on kyllä parempiakin tapoja kuin pakottaa kieli pysymään muuttumattomana, esimerkiksi oikeaoppisen kielen opettaminen lapsille. Sitä vain eivät vanhemmat tee, vaan luulevat että pelkkä kouluopetus riittää. Eikä lapsia edes kannusteta lukemaan ihan oikeaa kirjallisuutta. Ei se riitä että koulussa pakotetaan lukemaan muutama kirja. Ensinnäkään muutama kirja koko kouluaikana ei riitä kunnolliseen kielen oppimiseen, ja toisekseen pakottaminen ei kyllä paranna tilannetta. Vähän niinkuin jos aasia yrittäisi saada liikkeelle kepillä. Porkkanaa siihen tarvitaan.

Jännästi kielenhuollon ammattilaiset nostavat kyllä kovan kohun tietotekniikkaharrastajien vierassanoista, mutta eivät julkisesti tunnu puuttuvan mediassa leviävään huonoon suomenkieleen. Esimerkiksi television asiaohjelmissa, vaikkapa uutisissa, näkee aivan hirvittävää suomen raiskausta aina silloin tällöin. Sama juttu lehdissä. Yleisin munaus on omistusmuotojen lähes täydellinen puuttuminen. Minun auto, heidän työpaikka, meidän vastuu. Kavereiden keskisessä puhekielessä ihan sopivia, mutta eivät ne kyllä sanomalehtiin tai asiaohjelmiin kuulu. Kyllähän nämä kielenhuoltajat jossain omissa ammattilehdissään asioista mutisevat, mutta eivät uskalla tulla pois sieltä komerosta. Mutta auta armias jos kyse on jostain tietotekniikkasanastosta, niin johan ollaan barrikaadeilla väkisin väännettyjen ja luonnottomien sanaehdotelmien kanssa. Kielen uusien sanojen pitäisi antaa muodostua käytössä, eikä suinka väkisin tuputtamalla. Korkeintaan voi käyttää sitä porkkanaa.

Sanan keinotodellisuus kanssa puhtaasti suomenkielinen ilmaisu on toki ihan yhtä hyvä kuin vierassana, mutta sanat keinokone tai keinokoulu ovat aivan karmeita virityksiä.

Muistaako kukaan avoimen lähdekoodin XEN -virtuaalikonetta?

http://www.cl.cam.ac.uk/Research/SRG/netos/xen/

Se on ollut olemassa jo pari vuotta, ja jos ei tarvitse Windowsia tai muita kaupallisia käyttöjärjestelmiä niin se on mitä mainioin tapa virtualisoida järjestelmä. no, kaupalliset unixit toimivat siinä paria poikkeusta lukuunottamatta.

Kuka vielä ihan oikeasti käyttää Windowsia? Pelitkin pyörivät Winellä. Luulen sitäpaitsi että kasvava osa myytyjen tetokoneiden sisältä löytyvistä Windowseista on Suomessakin piratisoitu. ei kaupan hyllyllä, vaan kotikäyttäjän itse asentamana. En ainakaan ole huomannut Windowsin lisenssien myynnin korreloineen lainkaan komponenteista rakennettujen tietokoneiden myynnin kanssa.

..saisipa vielä Linux -pelit kauppojen hyllyille..

Niin, tuossa XEN:ssä ei ole graafista käyttöliittymää. Jos siinä olisi, sitä varmasti käytettäisiin isojen datakeskusten ja yliopistojen ulkopuolellakin - siis muutkin kuin ~ubernördet.

Ymmärrätte kai pointsin. Linux on jeez, mut siitä puuttuu vielä graafista karkkia mikä nostais sen MacDonaldsin tasolle.

-
Tuomas Santakallio sanoi: "Kuka vielä ihan oikeasti käyttää Windowsia? Pelitkin pyörivät Winellä."
-


Ohjelmoin itse ohjelmia Linuxille, mutta en ollenkaan ihmettele miksi "kukaan" viela kayttaa Windowsia. Sen sijaan ihmettelen, miten kukaan ihmettelee sita.

Windowsia on paljon helpompi kayttaa, oli sitten peruskayttaja tai alansa mestari. Tama on yksinkertaisesti sen takia, etta kaikki tukee ongelmitta Windowsia.


Ajattele nyt ihan peruskayttajaa.

Kayttajalle annetaan tietokone, jossa on valmiiksi asennettu kayttojarjestelma. Hyvana kaytannon esimerkkina olisi tilanne, jossa kayttaja haluaa kuunnella musiikkisoittimellaan olevaa musiikkia siirtamalla sen tietokoneelle, ja soittamalla sita sen kautta suosikkiohjelmallaan.

Windows: Avaa nettiselain ja yhdista musiikkisoittimen nettisivulle, lataa asennuspaketti, tuplaklikkaa sita, ja naputtele Next-nappia kyllastymiseen saakka. Yhdista musiikkisoitin tietokoneen USB-porttiin. Windows avaa kansionakyman levyn sisallosta itsestaan. Valitse ja raahaa tiedostot tietokoneen kovalevylle, ja tuplaklikkaa kappaletta.

Linux: Avaa nettiselain, yhdista musiikkisoittimen nettisivulle, jos ethernet-adapterillesi on olemassa Linux-ajurit. Kiroa kuinka standardihiiren rulla ei toimi, ja et tieda ollenkaan mista se johtuu, tai miten se korjattaisiin, koska kukaan ei ole kertomassa sinulle xorg.confista, chmodeista ja x:n tappamisesta. Lataa tarpallo jossa on ohjelman lahdekoodit, ja opettele siina sitten samalla miten paketti avataan, ja miten lahdekoodista tehdaan ohjelma. Kytke musiikkisoitin, ja opettele miten levy mountataan, jonka jalkeen voit siirtaa tiedostot levylle. Taman jalkeen sitten viela saatamaan tiedostomuotoassosiaatiot kuntoon, tai raahaamaan musiikkitiedosto soittimeen kasin.


Taman takia "kukaan viela kayttaa Windowsia".


Vaikka itse tykkaisin rapeltaa Slackwaren kanssa, ja toivoisin Linuxin kasvattavan suosiotaan, ei ole oikeasti mitaan hyvaa syyta - paitsi alkukustannukset (nekin korvaantuu kun pitaa maksaa yksityiskorjaaja/opettajalle :p) - miksi kukaan tietokonetta arkipaivaisiin perushommiin kayttava kayttaisi mielummin Linuxia kuin Windowsia.

Hyvä uutinenhan tämä on, ja tosiaan "oikeasti hyödyllinen" net.nyt pitkästä aikaa. Pitää vaan olla niin käsi tän Linuxin (Ubuntu) kanssa, ettei osaa edes asentaa k.o. ohjelmaa.

Nyt mennään kyllä sivuun varsinaisesta aiheesta, mutta Yoshille täytyy kyllä sanoa että on niitä modernimpia ja helppokäyttöisempiäkin Linuxeja joissa ei tarvitse törmätä edellä mainittuihin ongelmiin. Ellei sitten halua välttämättä "rapeltaa" Slackwaren kanssa...

Yo !!!
Tosi hienoja uutisia !

Tähän mennessä kokeillut Gentoo Linuxissa Qemulla
Windows 98:ia (huom! silloin aikoinaan ostettu: ei waretettu), OpenBSD:tä ja Damn Small Linuxia.
Ja hienosti ovat toimineet !

Noiden virtuaalikoneiden ansiosta tulee vähemmän kiinnitettyä huomiota mille käyttikselle mikäkin tarvitsemani softa on tarkoitettu kunhan vain on tarpeeksi kovalevytilaa, itse softa on ilmainen (tai inhimillisesti hinnoiteltu) ja itse virtuaali koneessa on tuki softan pyörittämiseen tarvittavalle "käyttikselle".

Miltäs muuten kuulostaisi virtuaalinen Damn Small Linux jossa olisi virtuaalinen OpenBSD missä olisi virtuaalinen Windows...
et infinitum....
Menisi aika hulluksi touhu :)
(Teoriassa mahdollista mutta saattaisi vaatia jo supertietokoneen *wirn*)


Tässä oma henkilökohtainen mielipiteeni "top 5" listasta tietotekniikan innovaatio historian saralla:
1) GUI
2) Internet
3) Linux (myös *BSD käyttikset ovat mahtavia!)
4) LiveCD/DVD
5) Virtuaalikoneet

Mitäköhän 5-10 vuoden päästä tullaan näkemään ?

Happy hacking !

Pitäisi olla itsestäänselvyys, että tullaiset softat ovat freewarea.

Ok, VMware Playerin tajuan, mutta mitäs hyötyä tuosta serveristä on?

Eli tällä pystyis ajamaan toisia käyttöjärjestelmiä toisen sisällä. Nyt täytys vain keksiä mitä hyödyn tästä.

Linuxin suosiota rajoittaa yhteensopivuus ja ajuri ongelmat, koska kukaan ei käytä linuksia. Eli aloitteen pitäisi tulla valmistajilta, jotka eivät ainakaan toistaiseksi nää syytä uhrata aikaa ja rahaa linux tukeen. Todennäköisesti käyttöliittymäkin kehittyy kun tulee lisää käyttäjiä - tai käyttäjiä tulee lisää, kun käyttöliittymä paranee. Linux ei ole vielä täysin käyttökelpoinen järjestelmä, koska sen saattaminen sellaiseen kuntoon vaatisi niin suurta alkupanostusta ohjelmoijilta, että tästä syntyy paha noidankehä käyttäjien määrän ja toimivuuden välille.

Yoshi, itse käyttelen joskus (itse asiassa tälläkin hetkellä) linuxia, Ubuntua. Näyttäisi siltä että jos et omista jotain hyvin eksoottista laitteistoa tukea löytyy tarpeeksi. Lisäksi ainakin ubuntun pakettien hallinasta löytyy useita mediasoittimia, eikä tarvitse etsiä netistä. Levyt mountataan automaattisesti, ohjelmat ovat käyttökunnossa asennuksen jälkeen ja tiedostot aukeavat kaksoisnapsauksella sopivaan ohjelmaan, jota voi mielestäni Ubuntussa muuttaa paljon helpommin kuin Windowsissa.

Rinnalla minulla on XP juuri ohjelmien tuen puutteen vuoksi, lähinnä pelejen, vaikkakin esim. Deus Ex toimii täysin winen avulla.

Vaikka valitsisi helpon Linuxjakelun, jossa helppous tulisi pakettienhallinnasta ja apuohjelmista, eika niinkaan kayttojarjestelmasta, niin ongelmiin tormaa kuitenkin. Ei edes Fedora saa hiiria toimimaan ilman konffausta, joka on jokseenkin ihmeellinen juttu.

Itse ostin askettain Acerin uuden kannettavan - asensin siihen Fedoran, mutta se lahti pois nopeasti, koska ajurit verkkokortille oli tulossa "Q1/Q2 2006". Valmistajilla ei Linux-yhteensopivuus ole oikein julkaisutoimivuuskriteereissa.


Kuten sanoin aiemmin, Linuxista kovasti pidan, ja toivoisin sen yleistyvan, mutta en nae mitaan etua siita peruskayttajalle. Ongelmia yhteensopivuudessa ja kaytossa tulee olemaan viela vuosia ja vuosia, ja Windowsia kayttava tulee paasemaan helpommalla. Ei oman fanittamisen takia kannata kenellekaan peruskayttajalle minusta Linuxia suositella. Itse olen asentanut Kubuntun muutamalle tuttavalle, mutta olen myos viettanyt aikaa varmistaen, etta kaikki ne pakolliset asiat toimivat heidan kayttotarpeidensa mukaan.

Vaikka Linux olisi kuinka kiva, ei sen kaytosta mitaan konkreettista etua peruskaytossa saa. Jos vaatii kayttojarjestelmaa muuhun tarkoitukseen, asiat ovat toisin.

Kun pingviinit joskus laskeudutte tellukselle, katsokaa ympärillenne.
Yli 80% tietokoneen käyttäjistä ei edes tiedä mikä linux on. Sen sijaan he tietävät mikä windows on. Monet epäilevät, että tietokoneessa ei voi ollakaan mitään muuta kuin windows. Ehkä moni ei edes tule ajatelleeksi, että olisi vaihtoehtoja. Sen kanssa on vain opittava elämään.

Windows on tuote. Tuote, ihan niin kuin Volkswagen tai bigMac tai Levi's. Windows ei ole aate tai harrastus, niin kuin linux. Windowsia ei tehdä pahantahtoisuudesta, sitä mainostetaan ja myydään jotta saataisiin rahaa. Ihmiset ovat kiinnostuneita ostamaan tuotteita, saamaan tukea ja takuita. Sijoittajat ovat kiinnostuneita saamaan voittoa. Aattet käyvät huonosti kaupaksi. Niille käy niin kuin kävi kommunismille.

Keskittykää nyt viimeinkin tekemään linuxista tuote. Halpakin tuote on parempi, kuin ilmainen haave.

dragod, pistä helkkarista revit tuollaisia väitteitä: "kukaan ei käytä linuksia", "valmistajilta, jotka eivät ainakaan toistaiseksi nää syytä uhrata aikaa ja rahaa linux tukeen"?

Jatkuvasti (ainakin kerran, pari kuussa) lukee uutispalstoilta, kuinka taas sovellus x on julkaistu gpl:n alla / linuxille. Esim. Brother julkaisi juuri ison kasan tulostinajureita jouluna vapaaseen levitykseen. Pitää ymmärtää, että tyhjästä on paha nyhjästä ja ajureiden tuen teko kestää hiukan aikaa (kestäähän se valmistajallakin), mutta kyllä enimpään osaan laitetyyppejä saa ihan hyvin ajureita. Osaava ostaa itse, tumpelompi kysyy suosituksia paikalliselta *nix-gurulta tai ostaa linuxia tukevasta kaupasta (joita on Suomessakin). Ostamalla "kunnollisia" osia, tukee myös niiden jatkokehitystä. Ei kannata olla tyhmä ja sitoutua ahneiden valmistajien orjaksi.

Mikäli oikein ymmärsin, perustelet network effectillä [1] ohjelmistojen kehitystä. Tämä on kuitenkin huono lähtökohta, koska esim. gnu/linux on kehitetty täysin tyhjästä ja tietääkseni sen kasvu on ollut enimmäkseen eksponentiaalista, ehkä nykyisin enää lineaarista. Vapaat ohjelmat ovat kehittyneet jatkuvasti ja siinä missä joku gnome/kde 2.0 vastasi joten kuten jotain win95:sta, uusimmat ovat jo monissa paikoin ylittäneet xp:n tason. Itse käytän konetta hyvin monipuolisesti ja ylläpidän monta konetta. Siirryin käytännön syistä Linuxiin, koska näin säästän vaivaa ja aikaa, koska kaikki toimii paremmin. Perustelut seuraavassa.

Mutta itse asiaan. Kuten jo sanoinkin, vapailla ohjelmilla säästää vaivaa. Mutta jos jokin ohjelma x ei toimi, sitä voi sitten ajaa virtuaalikoneen kautta - nyt myös vmwarella ilmaiseksi. Sama juttu pätee toisinpäin eli vapaisiin ohjelmiin siirtymisen suurin este on "alkukankeus". Tämän pystyy suurilta osin kumoamaan käyttämällä esim. Linuxia virtuaalikoneen kautta. Tämä keksintö palvelee kaikkia nykyaikaisia käyttäjiä ja kannatan sitä luonnollisesti. Joillekin saattaa tulla vielä yllätyksenä, että virtuaalikoneiden varsinainen hyöty korostuu palvelinkoneissa, joissa toiminnot voidaan virtualisoida aivan uusiin ulottuvuuksiin. Vikasietoisuus, tietoturva ja vakaus ovat hyvin tärkeitä niissä ympäristöissä.

Yksi mielenkiintoinen lisä vielä on LTSP + virtuaalikoneet. Näin voidaan millä tahansa vanhalla muinaisjäänteellä ajaa mitä hyvänsä ohjelmaa ilman minkäänlaisia ongelmia. Kaivakaapa vanhat penttijuminne kaapin pohjalta.

Kokonaisuudessaan hieno juttu.

[1] http://en.wikipedia.org/wiki/Network_effect

keyless, Linuxia on tuotteistettu - katso vaikka pronicsin kotisivu tai jotain. Selvästi huomaa, että moni teistä on pelkästään kotikäyttäjä. Yritysmaailmassa asia on toinen - siellä osataan vaatia kunnon tukipalveluita, vaikka käyttis olisi mikä tahansa. Muutama kunta / seurakunta on jo vaihtanut ratkaisuun, koska siinä säästää pitkällä aikavälillä hyvin paljon.

Tottakai täytyy myöntää, että vapaissa ohjelmissa on puutteita ja vikoja. Tässä on kysymys lähinnä ajasta. Kokemukseni eri bugzilloista/foorumeista ja mikkisoftan tuotetuesta on vähän erilainen. Ensimmäisestä tekisi mieli jopa maksaa, kun korjaavat joulupyhinäkin klo 22:00-02:00 bugeja melkein samaan vauhtiin kun ehtii vaan ilmoituksia kirjoitella. Pistää miettimään, että miksei jälkimmäisellä tavalla tunnu saavan sitten millään esim. cut'n'pastautettua libpng:tä (bsd-lisenssi) windowsin gui-ytimeen, että voisi vaikka julkisilla päätteillä selailla webbisivuja täysin ehjästi (ok, ie7 ehkä jo korjaa tämän, mutta silti sai odottaa yli 10 vuotta).

Edelleen suosittelen, että ostaa sellaisia laitteita, jotka toimivat oikein. linuxprinting.org, kernelin konffitiedosto, tuoteselosteista etsii standardiominaisuuksia - sillä pärjää jo pitkälle. Kunnollisia wlan-korttejakin saa, jos tajuaa etsiä tukea _ennen_ kuin ostaa. X:n hiiren rullaongelmasta pääsee myös helposti eroon, eikä se nyt voi olla mikään este etteikö voisi virtuaalikoneen kautta testailla ko. käyttistä.

Tuttavani arvostavat suuresti sitä, että saavat kädestäkiinnipitotukea samaan hintaan kuin jos olisivat ostaneet "tuotteen". Vaikka usein ihmiset nykyisin natin takana ovatkin, on se kuitenkin hyvä "lisä", ettei tarvitse koneella ajaa palomuuria/virustorjuntaa. Esim. käynnistysaika tippuu paljon ja tehoa tuntuu jäävän reserviin aika runsaasti. Yleensä windowsin työpöytähän jämähtää käynnistyksessä niin, että pitää 2-4 spläshiä sietää ennen kuin saa käynnistä-valikon edes auki ja sieltä ohjelman päälle. Esim. fluxboxissa/motifissa menee aika lailla sulavammin netinkin käyttö 486/pentium-koneessa.

puuh, kamalan hiostavat rekisteröinnit. Ärsyttää tuollainen turha hidastelu, jaarittelu sekä humpuukin levittäminen.

Ei Linux-distroilla ole enää kovinkaan paljon ongelmia laitteistokannan kanssa. Ethernetit toimivat lähes poikkeuksetta, ellei kyseessä ole sitten jo todella erikoinen kortti. USB-palikat toimivat ainakin Gnomen puolella juuri niin mallikkaasti kuin pitääkin, eli ei turhaa räveltämistä. Palikka persukseen ja tiedostot palikalle. Ubuntu asennus konffaa perustoiminnot Wifiä myöten varsin mallikkaasti kuntoon, mutta läppäriosastolla näytönohjaimet ja/tai näytöt tuntuvat aiheuttavan toisille distroille harmaita hiuksia. Kaveri yritti asentaa ubuntua, mutta asennus kaatui mustaan ruutuun jo asennusvaiheessa. Sitävastoin SUSE sujahti läppäriin kymmenessä minuutissa käyttökuntoon, joka on varsin nopeaa verrattuna Windowsin 30-45min kestävään asennukseen.

Hiiren rulla kyllä tuntuu toimivan ongelmitta kaikissa uusimmissa distroissa. Jos slackware ei sitä tue niin se vain vahvistaa käsitykseni siitä että slackware on kehittymättömin / vaikeiten käyttöönotettava distro, niin kuin se oli jo Red Hatin valtakaudella. Sitävastoin hiiren navigointinapit eivät tuntuneet asentuvan Ubuntussa, Debianissa tai Susessa automaattisesti, mutta pieni xorg.conffaus auttoi.

Monien mielipiteet Linuxin laitetuesta perustuvat selvästi edelleen myytteihin. 90% nykyaikaisista (+2000) laitteista noudattaa selviä standardeja, joista saamme toisaalta kiittää Microsoftia. Nämä standardit ovat yhdenmukaistaneet niin äänenkäsittelyn, CD/DVD-asemien käsittelyn, kuin printtereiden ja skannereiden toiminnan. Nämä laitteet toimivat general-ajureilla niin windowsin kuin linuxin puolella, vaikka tietysti laitevalmistajien omat ajurit ovat suositeltavia. Esim. USB-massamuistien asentelu ei vaadi erityisen erikoisia ajureita, vaan lähes kaikki mallit toimivat yhdellä ja samalla ajurilla. Sama pätee hiiriin, vaikka poikkeuksena löytyykin himoväsääjille suunnattuja "voit näppäillä minua kahdestakymmenestä paikasta ja aamulla keitän vielä kahvitkin päälle"-hiiriä.

Siitä Linuxin pelituesta on nyt turha hehkuttaa erityisemmin. Toki Wine pelittää windowsin pelejä, mutta kuinka montaa ja kuinka hyvin. Se että HL2 pyörii winellä ei nyt hirveesti lohduta, kun 95% peleistä ei suostu edes pierasemaan exeä ajaessa. Toki Cedegalla saa sitten pelit pelittämään jo varsin mallikkaasti. VMWarella ainakaan uudemmat 3d-mäiskinnät eivät kuuleman mukaan tykkää käynnistyä, mutta ilmeisesti valtaosa vanhemmista stradegiapeleistä toimii ongelmitta. Totuuden siitä Winen pelituesta saa lukaisemalla www.winehq.com --> application database --> search ruutuun peli jota haluat pelata. Jos tuki löytyy niin hyvä, mutta saa varautua siihen että testing-osiossa lukee "didn't start / didn't continue from menu-screen / sound's didn't work / freezes after intro"... too bad, mahtava ohjelmahan toi Wine on kuitenkin työtä tekeville, vaikkakin taitaa jäädä hieman toisarvoiseksi nyt VMWaren myötä :)

Näistäkin vioista ja ongelmista huolimatta Linux on selkeästi yleistynyt kuluneen kahden vuoden aikana. Opiskelijat ovat ottaneet Linuxia entistä enemmän käyttöön AMK-puolella mm. ohjelmointiopiskelujen vuoksi. Pidän erityisen merkittävänä sitä että Microsoft joutuu lähitulevaisuudessa kilpailemaan tosissaan avoimen lähdekoodin ohjelmistojen kanssa. Korkeakoulut ja yliopistot kehottavat opiskelijoita jo nyt hankkimaan henkilökohtaiseen käyttöön OpenOfficea ja tietoturvasyistä Mozillan tuotteita. Tämä valveutunut sukupolvi osaa katsoa tulevaisuudessa kriittisemmin onko ohjelmista syytä maksaa mitään jos ne on mahdollista hankkia imaiseksi.

Rahansäästö yksin pienelle yritykselle on jo merkittävää mikäli työkalujen hankinnat suunnittelee järkevästi. Yritys jossa olen töissä otti käyttöön OpenOfficen. Tällä säästettiin kymmenen MS Office lisenssin hankinta (vaikkakin yhteensopivuuden varmistamiseksi yksi MS Office -lisenssi hankittiinkin). Yrityksessä pyörii kaksi Linux-serveriä (VMWarella tietenkin!) ja yksi MS IISi. Windowsin Professional lisenssit eivät ole erityisen edullisia, joten kahdella Linuxilla säästettiin nekin kulut. Versionhallinnan hoitaa maksuton opensource-tuote, Subversion. MS vastike, SourceSafe, maksaa 650e/lisenssi, joten jälleen valitsemalla linux-maailmasta lähtöisin oleva maksuton tuote säästettiin lisenssimaksuissa. Suunnittelu-työt on aiemmin toteutettu vanhalla MS Visio -lisenssillä, mutta uuden vision (600e) hankkimisen sijaan työt toteutetaankin Open Officen Drawilla, vaikka Draw onkin toistaiseksi kaukana uusimman Vision ominaisuuksista... Nopeasti arvioituna yritys säästi vuoden ohjelmistohankinnoissa noin 3000-4000e, ja tällainen määrä ohjelmistoja joudutaan päivittämään vähintään kerran kahdessa vuodessa. Kaikkea ei Linuxillekaan ole vielä saatavilla, mutta kehitys käy tasaisesti.

Yksin Ubuntu-forumille on rekisteröitynyt 1300 käyttäjää ja forumit toimivat aktiivisesti. Todellinen käyttäjämäärä on todennäköisesti noin kolminkertainen. Tähän kun lisätään yhtä monta Debian käyttäjää ja muiden distrojen käyttäjät, niin kyllä Linux käyttäjiä löytyy nopeasti yksin suomesta jo huomattava määrä... ja osa Windows käyttäjistäkin on jo siirtynyt Linux-puolen ohjelmien käyttämiseen.

Mikäs selain Sinulla on käytössä? (ja jos se ei ole Opera tai Firefox niin... :)

niin joo, mainitsemisen arvoista omasta linux-asennuksesta vielä :

Hoontechin kotistudiokäyttöön hankittu PCI-äänikortti lähti toimimaan ubuntulla heti asennuksen jälkeen. Tämä oli jokseenkin yllätys. ASIO tukea Linuxille ei kylläkään toistaiseksi ole...

HP:n 1100psc All-in-one -printteriskanneri lähti toimimaan asennuksen jälkeen suorilta. Tätä aiemmin Windowsin puolella 150mb:n ajuripaketin(!!!) asentamisen jälkeen laite ei toiminut kirveelläkään oikein. Sylkäisi pari tulostetta, mutta skanneri ei toiminut, tai bootin jälkeen vice versa... tai sitten kaatui tulostettaessa / skannatessa omituisiin virheilmoituksiin... en voi suositella tätä laitetta kenellekään, vaikka se nyt Linuxin puolella mallikkaammin toimikin.

Niin ja vielä Yoshille mainittava että Kubuntu tuntuu olevan *huomattavasti* epävakaampi distro kuin Ubuntu, ei KDE:n vuoksi, vaan siksi että ubuntulle käännettyjen ohjelmien integraatio KDE-pöytään tuntuu olevan vielä pahasti puolitiessä. Tämä aiheuttaa ongelmia mm. Firefoxin download-ikkunan open containing folder ja vastaavien linkkien kanssa. Joidenkin muidenkin ohjelmien "run when ready" toiminnot eivät toimi. Lisäksi KDE-control center bugaa, kun ovat syystä tai toisesta menneet sörkkimään default-centterin Kubuntua varten uusiksi... jos siis asentelet tutuille linuxia niin suosittelisin pysymään toistaiseksi Ubuntun parissa. Aiheuttaa vähemmän harmaita hiuksia heille jotka eivät säätää osaa ;)

"VMware Server Beta"

Kyllä taitaa olla about 99,9% betoista, jotka ovat ilmaisia.

"Nopeasti arvioituna yritys säästi vuoden ohjelmistohankinnoissa noin 3000-4000e, ja tällainen määrä ohjelmistoja joudutaan päivittämään vähintään kerran kahdessa vuodessa."

Ei tarvita ihmeellistä firmaa, kun tuon verran menee jo kuukaudessa tavaraa romuna. Säästö on siis varsin mitätön.

"on se kuitenkin hyvä "lisä", ettei tarvitse koneella ajaa palomuuria/virustorjuntaa."

Linux-koneen ajaminen ilman palomuuria on ihan tasan yhtä fiksua, kuin Windows-koneen ajaminen ilman palomuuria.

"Yleensä windowsin työpöytähän jämähtää käynnistyksessä niin, että pitää 2-4 spläshiä sietää ennen kuin saa käynnistä-valikon edes auki ja sieltä ohjelman päälle."

Ja jos näin on, et vain osaa. Kaikki on taas osaamisesta kiinni. Jos osaat säätää, Windowsia ei tarvitse edes sammuttaa.

"Ei oman fanittamisen takia kannata kenellekaan peruskayttajalle minusta Linuxia suositella."

Niin totta kun voi olla.

>>
Linux-koneen ajaminen ilman palomuuria on ihan tasan yhtä fiksua, kuin Windows-koneen ajaminen ilman palomuuria.
<<

Koska? Linuxissa sen palomuurin ensisijainen tarve on salata kone satunnaisia porttiskanneja varten. Jos koneella on joku palvelu nettiin pyörimässä, se pitää olla joka tapauksessa muurissa auki. Toisin kuin windowsissa, ei niiden tarpeettomien porttien sulkeminen ole mikään vaiva.

>>
"Yleensä windowsin työpöytähän jämähtää käynnistyksessä niin, että pitää 2-4 spläshiä sietää ennen kuin saa käynnistä-valikon edes auki ja sieltä ohjelman päälle."

Ja jos näin on, et vain osaa. Kaikki on taas osaamisesta kiinni. Jos osaat säätää, Windowsia ei tarvitse edes sammuttaa.
<<

Jos osaat säätää, et tarvitse sitä windowsia. Aika moni ns. tavallisista käyttäjistä ei osaa mennä estämään ohjelmien käynnistystä windowsin yhteydessä. Joutui sen sitten tekemään ohjelman omista valikoista tai sopivan täpän puutteessa esim msconfigin avulla. Jälkimmäisessä taas pitääkin oikeasti tietää, mitä on poistamassa.

>>
"Ei oman fanittamisen takia kannata kenellekaan peruskayttajalle minusta Linuxia suositella."

Niin totta kun voi olla.
<<

Mutta ehdotella voi ja kannattaa aina. Jokainen on joskus ollut windowsinsa kanssa aloittelija, Jokainen linuxkäyttäjä on sen kanssa ollut joskus aloittelija.

Voi miten hienoa olisikaan, jos voisi suoraan pompsahtaa Tehokkaaksi Käyttäjäksi!

"Ja jos näin on, et vain osaa. Kaikki on taas osaamisesta kiinni. Jos osaat säätää, Windowsia ei tarvitse edes sammuttaa."

En ihan voi allekirjoittaa sitä että windowsia ei tarvitse sammuttaa, vaikkakin parempaan suuntaan toi kehitys on kovasti mennyt. Kyllähän tuo W2000 IIS -serveri on pyöriny yhteen putkeen jo puolivuotta, mutta vain siksi ettei kukaan ole koskenut siihen puoleen vuoteen.

Linux ei ole kovinkaan paljon vakaampi asennettujen ohjelmien pyörittämisessä kun kyseessä on ikkunoidut ohjelmat. Nykyinen KDE ja Gnome muistuttaa ikävästi W98-aikoja sikäli että ohjelmat saattavat toisinaan sammua ilman sen suurempaa syytä, tai kaatuvat esim. KDECrash-ikkunaan. Sitäkin suurempi ero on se että Linux on huomattavasti vaikeampi saada vahingossa niin pahaan solmuun että sitä ei saisi palautettua täyteen toimintakuntoon viidessä minuutissa ilman boottausta... Osaava osaa, muut inisee ja odottelee kun kerneli latautuu uusiksi :)

Tuo splash-ongelma on hyvin yleinen ja omaa läppäriäkin hidas käynnistys vaivasi. Tämä ei toisaalta ole yksin Microsoftin syy, vaan johtuu lähinnä käyttäjän asentamista lisäohjelmista. Kukaan ei pakota asentamaan F-securen Backwebbiä, wanna-be-linux-desktop-emulaattoreita ja muita resurssisyöppöjä. Osaava osaa ja saa Windowsinkin toimimaan.

"Ei tarvita ihmeellistä firmaa, kun tuon verran menee jo kuukaudessa tavaraa romuna. Säästö on siis varsin mitätön. "

3000-4000e:n säästöt ei ole paljon yritykselle jonka liikevaihto on puolimiljoonaa euroa vuodessa, mutta toisaalta se on jotain. Sijoittaminen kestävään kehitykseen tarkoittaa sitä että ohjelmista ei tarvitse maksaa myöskään seuraavana vuonna, eikä sitä seuraavana, eikä sitä seuraavana. Näin ainakin teoriassa, mikäli markkina-asemat eivät muutu merkittävästi tai MS-tuotteet saa kahmittua takaisin monopoliasemaansa pakottamalla käyttäjät käyttämään jotain uutta suljettua formaattia.

Niin ja Skype:llä säästöä kertyy puhelinkuluista toiset 4000e vuodessa. Tätä en vain maininnut aiemman viestin yhteydessä kun Skype ei ole open source eikä linux-lähtöinen.

Open Source -vastaisuus yrityksissä on toisaalta myös asennevamma. Yleinen epäilys on että tuotteelle ei saada tuotetukea, mutta pidemmällä kokemuksella on osoittautunut että kyllä ne windows-softienkin ongelmat ratkotaan lähes poikkeuksetta ohjelman käyttäjille suunnatuilla forumeilla. Useammat isot open source -sovellukset ovat saaneet lisäksi omat maksulliset konsultointipalvelunsa, jotka tarjoavat huomattavasti laadukkaampaa palvelua kuin esim. (muuten loistavan) Macromedian tai Microsoft tuotetuet.

""on se kuitenkin hyvä "lisä", ettei tarvitse koneella ajaa palomuuria/virustorjuntaa.""

"Linux-koneen ajaminen ilman palomuuria on ihan tasan yhtä fiksua, kuin Windows-koneen ajaminen ilman palomuuria."

Tällä kommentilla tarkoitettiin todennäköisesti sitä että Linuxilla palomuurin ajaminen ei ole yhtä välttämätöntä, koska Linuxille ei toistaiseksi ole troijalaisia jotka asentuisivat koneelle ja yrittäisivät lähettää dataa eteenpäin. Lisäksi lähtökohtaisesti Linuxissa on huomattavasti vähemmän taustapalveluita ja järjestelmään jääneitä aukkoja joihin ottaa yhteyttä, ellei käyttäjä asenna näitä itse. Myös jälkimmäinen kommentti pitää siis paikkansa, sillä jossain vaiheessa sekä troijalaisia että taustapalveluja ja niiden mukana tulevia reikiä taatusti tulee... mutta toistaiseksi Linux-käyttäjät voivat myhäillä kun elämä on niin viksua ja vilmaattista. Tosimiehet varautuvat jo pahimpaan :)

Tietoturvasta pitää huolen esim. Ubuntun forumilta kopioitava scripti, joka päivittää koneen kaikki ohjelmat kerran viikossa Ubuntu & Debian -pohjaisilla koneilla.


""Ei oman fanittamisen takia kannata kenellekaan peruskayttajalle minusta Linuxia suositella.""

"Niin totta kun voi olla."

... mutta se peruskäyttäjä on taas niin venyvä termi että en menis ihan heittämään tällaista yleistystä.

Mikäs se peruskäyttäjä taas olikaan?

Minun arvomaailmassani peruskäyttäjä on käyttäjä joka käyttää tietokonetta netin selaamiseen, sähköpostin lukemiseen, tekstien kirjoittamiseen ja musiikin warettamiseen + kuuntelemiseen. Lisäksi niitä hassuja kotivideoita ois mukava katsoa, joten jokin videosoitinkin pitäisi olla. Tämä onnistuu esim. VLC:llä, joka on niin idioottivarma jo asennuksesta eteenpäin (ja myös Windows-käyttäjien hyväksi tunnustama) että mpegit, diväxät ja äxvidit pyörivät ongelmitta. Ei vaadi rakettitiedettä saada toimimaan jos ohjelma asentuu tuplaklikkaamalla kuvaketta ja menee startmenuun käyttövalmiiksi ilman codekkien kanssa sähläämistä.

Tällainen peruskäyttäjä ei osaa itse säätää edes sähköpostiasetuksiaan, joten jonku se on pakko tehdä kuitenkin nämä hommat hänen puolestaan. Sillä ei ole pahemmin merkitystä onko käyttis Windows vai Linux jos/kun TCP/IP -säätöjä, mail-clientin konffausta tai OpenOfficen asentamista joutuu tekemään. Vain sillä on merkitystä kuka ne osaa säätää kerran kohdalleen. Linuxin puolella on erityisesti plussaa ettei peruskäyttäjä onnistu päivittämättömällä selaimellaan lataamaan vahingossa miljoonaa troijalaista ja virusta koneelleen.

Sitävastoin pelaajat ovat lähes poikkeuksetta jo tietotekniikan harrastajia, jotka osaavat etsiä apua ongelmiin ja tietävät koneen sielunelämästä jo hieman enemmän.

Pelaajille en Linuxia voisi suositella. Sattumapelaajille ja töitä tekeville sitäkin enemmän. Kyllähän täällä omalla koneella on asennettuna mm. Wolfenstein - Enemy Territory, siihen Team Fortress -modi, American Army 2.5, X-moto, Megadrive/Genesis emulaattori, SNES&NES -emulaattorit, ja kymmenkunta pienempää linux-peliä (download @ happypenguin.org :)

Viimeisimpänä villityksenä kaivoin vanhat Lucasartsin seikkailut naftaliinista ja väänsin kaikki lukuunottamatta Digiä läpi ScummVM:llä. Siinä olisi kehittäviä pelejä jälkipolvellekin ihmeteltäväksi.

Ei sen OpenOfficen ja XMMS:n käyttäminen Linuxilla sen kummempia tietotekniikan taitoja tarvitse kuin Windowsinkaan puolella... ja ehkä pienten lasten pelikoneeksi ei kannata asentaa vanhaa win98 lisenssiä ja ostaa lapsille tarkoitettuja opetuspelejä, kun Linux on otollinen alusta moisille ja esim. EDUbuntu on juuri kerhoille & kouluille suunniteltu käyttis. Linuxille löytyy myös kiljoona hyvää pikkupeliä, niin lapsille kuin aikuisille(alternative-pelaajille), jotka viihdyttävät kyllä kymmenvuotiaitakin.

Fanittamisessa on kaksi puolta. Se että jakaa tietoa vaihtoehdoista on mielestäni tärkeää, koska itsekin olen 'käännyttänyt' muutaman windows-käyttäjän dualboottaajiksi, jotka palaavat windowsin ääreen vain pelatakseen. Nämäkin henkilöt ovat voivotelleet että parantuisipa Linuxin pelituki niin voisivat siirtyä lopullisesti Linuxin puolelle... Nooh, kaikkea ei voi saada, ainakaan toistaiseksi.

... ja onko se Linux niin hyvä? No sehän selviää kokeilemalla. Nyt se on helpompaa kuin koskaan aiemmin, kiitos VMWaren.

Ei siis muuta kuin hopi hopi kokeilemaan miltä ne SUSE tai Ubuntu tuntuvat. Et joudu edes asentamaan uutta käyttöjärjestelmää kokeillaksesi olisiko Linux vaihtoehto, käyttö onnistuu ikkunan läpi ajamalla.

Valmiita Linux-imageja löytyy vmwaren nettisivuilta ~20 erilaista. Suosittelisin aloittamaan Ubuntusta tai Susesta

No jo nyt Yoshi trollaat. 1. Ensin sanot että tietokoneeseen on asennettu käyttöjärjestelmä, windows näköjään toimii ihan kuten pitääkin koska siihen on asennettu ajurit ja nettiyhteyskin on asetettu toimimaan ISP:n toimesta. Eli mitään ongelmaa ei olisi. 2. Sitten kun tulee linuxin vuoro niin käyttöjärjestelmän asennus on täysin puutteellinen, verkkokortti on joku ihan perähikiästä ostettu joita on maailmalla 2kpl ja sitä ei ole asennettu toimimaan. Sitten kiroat sitä että hiiresi rulla ei toimi. Kukaan ei olisi muka vaivautunut "asentamaan" sitä ja heität mukaan oikein "älykkäästi" xorgista ja X:n uudelleen käynnistämisestä (en tiedä mistä ilmasta heitit tuon chmodin tarpeellisuuden tuohon ollenkaan?). Sitten otat malliesimerkkinä sen kaikkein "vaikeimman" tavan eli lähdekoodista asennuksen (tar -xvf + ./configure + make + make install konsolissa), sen jälkeen paljastuukin tekstistäsi että käyttäjällä on joku aataminaikainen distro joka ei automaattisesti liitä järjestelmään laitetta. Ja vielä alat väittämään että linuxissa pitäisi asettaa kaikki mime tyypit jokaiselle ohjelmalle itse.

Yksi oma MP3 soitin (iRiver 795) ei tietenkään tukenut koskaan mass-storagea. Se pystyy nauhoittamaan radiosta, mikistä ja line-in moodissa 320Kbs MP3:sta eli sillä onnistuu CD:n kopioiminen hyvin. Jos käyttää valmistajan ohjelmaa windowsissa (mikä oli että piti mennä nettiin, ladata se ja asentaa) saa vain huomata sen että kaikki kappaleet mitä laitteelle laittaa, pysyvät siellä ja niitä ei saa pois millään. Eli vain yksisuuntainen tiedostonsiirto mahdollista. No haettiin bios ja pähkäiltiin vähän aikaa miten sen saa flashattua sillä kirotulla soittimella minkä ulkoasukin on win95:sta nykyaikana. Piti etsiä useampaa bios versiota jotta löysi UMS biosin ja lopulta sitten löytyikin sellainen joka moiselle mallille toimii (mallit kun on värin ja koon mukaan). Sitten kun sain sen flashattua niin laite toimii kuin muistitikkuna ja siitä saa kappaleet uloskin, miinuksena vain se että radiosta, mikistä ja line-in:sta nauhoittaminen on rajoitettu 96kbs jotta nettipiratismi ei olisi mahdollista. No tämän jälkeen onneksi laitetta pystyi käyttämään normaalisti windowsissa mutta kaikki tiedonsiirto piti mennä "oma tietokone" kautta eikä mikään musiikkisoitin sitä tunnistanut suoraan.

Linuxissa. Flashays oli jo tehty niin iskin sen koneeseen kiinni ja työpöydälle tuli kuvake ja device:// valikkoon eli kaikista ohjelmista sain sen käyttöön, helpommin kuin windowsin explorerilla. Amarok tunnisti laitteen suoraan musiikkisoittimena ja pystyin siirtään sen kauttakin kappaleita ihan leikiten oikealla hiiren klilillä. "Ongelma" olisi ollut se että jos en olisi jo flashannut soitinta niin olisin joutunut kirjoittamaan "urpmi ifp-flash" konsolissa (tai vaikka graafisessa puolessa jos se on niin vaikeaa) ja käynnistämään sen heti 5s asennuksen aloittamisesta (ei kauaa mene asentaa jotain kuten windowsissa) ja sen jälkeen antamaan sille vain poluksi paikka missä uusi biossi on. Paljon helpompaa kuin windowsilla olisi koskaan. Mutta tämä tietenkin voi olla vähän "hankalampaa" windowsiin tottunelele joka haluaa yrittää sitä omaa tyyliään vain mikä on jo opittu. Uudelle käyttäjälle ei ongelmallista.

Ja miksi haluat räpeltää linuxin kanssa? tykkäätkö mahdollisesti räpeltää windowsin kanssa vai eikö sinulle ole annettu pääkäyttäjän oikeuksia eli et oikein pysty?

Trollasit kyllä ihan hyvin, pisteet siitä, ihan kuin myöskään windows ei vaatisi maksua opettajalle ja yksityiskorjaajalle joka käy kerran viikossa fixaamassa ne windows koneet. Muutenkin kannattaa lukea raportit suomen kouluista missä käytetään linuxia windowsin tilalla. Ylläpito on oppilaista koostettu ja he osaavat hommansa siellä hyvin. Opettaja ei ole koskenut koneisiin sitten pariin vuoteen vaan enemmänkin vahtii vain "ylläpitäjiä" että osa sitten hoitaa hommansa, kaikki vielä vapaaehtoisesti ja hommat toimii paremmin kuin windowsilla toimi koskaan.

vvex, jospa se, että en voi windows-koneesta säätää pois niitä alkusplashejä johtuukin siitä, että ko. kone on oppilaitokseni julkinen pääte, johon minulle _ei_ ole admin-oikeuksia. Sama jumitus koskee myös uloskirjautumista. Tarkoitin tässä, että esim. linuxiin ei tuon tapaisia hidastavia ohjelmia saa. Onhan se tietty haitta, ettei ole "helppokäyttöistä" virustorjuntaa, mutta kerropa sinä, missä ovat ne _vaaralliset_ linuxin virukset?? Ollut virusmaakareilla aikaa jo 15 vuotta.

Lisäksi linux-koneen ajaminen ilman palomuuria on täysin turvallista, mikäli tajuaa päivittää ohjelmia aukkojen varalta. Jos välissä on nat ja linux-koneelta on blokattu kaikki palvelut ulos lukuunottamatta ssh:ta tietyillä avaimilla tietyistä osoitteista, kerro ihmeessä, miten koneeseen haxoroidaan sisään. Minulle ei ainakaan tähän päivään mennessä ole tullut valitusta keneltäkään, että olisin asentanut käyttiksen jotenkin turvattomasti. Toivottavasti tämä tieto helpottaa kovasti mahdollisia murtautumisyrityksiäsi, minut kommenttiesi tietämättömyys pistää lähinnä nauramaan.

Palomuurihan on vain perussuojan jatke, eli se paikkaa ohjelmissa olevia tietoturva-aukkoja estämällä yhteyden ottamisen niihin täysin. Tämänkään vuoksi palomuurin käyttö ei ole ollut erityisen tärkeää linux-käyttäjille, koska väärinkäytökset ovat kohdentuneet lähinnä yksin Apacheen ja sen bugeihin, jota sitäkään ei ole ollut syytä "paikata" palomuurilla koska muuri estäisi apachen täyden toimimisen.

Loppujenlopuksi kyse tulee olemaan ohjelmien valmistamiseen liittyvästä filosofiasta. Palomuuri ei ole tarpeen mikäli ohjelmat käyvät toistuvasti läpi niin tarkan bugiseulonnan että niissä ei ole helposti hyväksi käytettäviä bugeja, ja kun bugit korjataan välittömästi kun ne löytyvät. Tässä Linux ja etenkin open source -tuotanto on valovuosia Windows maailmaa edellä. Jos Windowsille ei olisi saatavilla Firefoxia, Operaa, tai muuta community-powered tuotetta, olisi Windows jo lähes käyttökelvoton alusta www-selaamiseen (tai ainakin virustorjunta- ja palomuurisoftia menisi kaupan huomattavasti enemmän :)

Linux-servuja käytetään PALOMUUREINA yleisesti juuri Windowseista koostuvien paikallisverkkojen turvaksi. Kuten Miasma asian esitti, on kumma juttu jos joku pääsee yksin SSH:n kautta hakkeroitumaan paikallisverkkoon MIKÄLI käyttäjäoikeudet on oikein konffattu, eli käyttäjä ei pääse asentamaan mitään ohjelmia jotka voisivat vaarantaa sisäverkon turvallisuuden. Ohjelmien asentamista varten on Admin, joka huolehtii siitä että käyttäjä ei saa edes verkkoon vaikuttavilla ohjelmilla luku-/kirjoitusoikeuksia muihin kansioihin kuin niihin joihin hänelle on varattu tila.

Tällainen ajettelutapa tuntuu olevan liian vaikea ymmärtää Windowsiin tottuneille... mutta eipä puhuta pelkkää pahaa Windowsista, nimittäin törmäsin tuossa taannoin myös Windows-asennukseen joka oli konffattu niin että vieraskäyttäjä ei pystynyt asentamaan koneen asemille mitään ohjelmia tai kirjoittamaan tiedostoja muihin kuin kirjoitusoikeudella varustettuihin kansioihin (mm. firefoxin cache- ja logi-hakemistot). Mallikas suoritus sinänsä että joku malttanut kerrankin konffata Windowsin edes jokseenkin oikein. Kyseinen kone Tampereella baarissa webbipäätteenä.

Eikös tämän aiheen pitänyt olla VMWaresta? Taas jotain ihme Linux-sotaa, kuinka vaikea se on ja seli seli... asennan Linux-jakeluita päivittäin kotikäyttäjille ja kuulen palautetta, kuinka paljon helpompi moni asia on siinä ollut, kuin aikaisemmin käytössä olleessa windowsissa. Myös ongelmia on ollut 90 % vähemmän Linux-kotikäyttäjillä (tämä on tukipuhelutietokannasta laskettu tarkka fakta).

Noh, jos tähän mennään niin älkää nyt sitten unohtako, että eihän se Linux ole ainoa vaihtoehto wintendolle. Vaikka olen itse paatunut Linux-käyttäjä, on silti pakko myöntää että kaikista helpoin käyttöjärjestelmä ja tietokone käyttää on... (*rummun pärinää*)...

Apple Macintosh

Macin helppokäyttöisyydelle ja toimivuudelle ei pärjää Linux eikä windoze, se nyt vain on fakta. Ainoita koneita, missä kaikki on aina toiminut niin kun pitääkin, eikä virusohjelmia tai palomuureja tarvita (no, ei tarvita Linuxissakaan). Nyt Macit ovat vielä Intelin prosessorilla, eli käytännössä PC-koneita, tosin ilman BIOS:ia. Kannettavissa Apple tekee ainoat, oikeasti hyvät koneet.

Macien hintataso on lähellä hyvän PC-koneen tasoa. Tässä hävitäänkin siis Linuxille; LTSP käyttöön ja vanhoista, Pentium 100Mhz-tasoisista koneista saadaan nykyaikaisia työasemia kun käytössä on vain yksi, tehokkaampi keskuskone. Yrityksemme säästi tuhansia euroja laitehankinnoissa ja palvelin+työasemaohjelmien lisenssoinneissa jopa kymmeniä tuhansia.

Mutta kotikäyttäjälle siis Mac on kaikista helpoin ja vaivattomin ratkaisu.


P.S. vvex: on sinänsä huvittavaa lukea tietämättömiä kommenttejasi. Esimerkkinä tuo palomuurikommenttisi: palomuuria käytetään pääasiassa nimenomaan porttien sulkemiseen. Mutta kun Linuxissa ylimääräiset palvelut ja portit ovat muutenkin suljettuina, mihin sinä sitä palomuuria kotikäyttäjän koneessa tarvitset? Niin, Windows pitää tusinaa portteja ja reikäisiä palveluita auki aina - mutta Linux ei, tai ainakin ne ovat suljettavissa. Palomuuri on muutenkin sisäänrakennettu kerneliin, joten erillistä ohjelmaa ei tarvita. Vain pari komentoa, jos se halutaan aktivoida (esim. estää pingaus netistä).

"Jos osaat säätää, Windowsia ei tarvitse edes sammuttaa."

Tämä kommentti kertoo tiedoistasi (tai ennemminkin niiden puutteesta) kaiken. :)

Ei vvexin mielipiteistä kannata niin välittää, trollihan se on aina ollut ja tulee aina olemaan. Vähän niinkuin Fool. Harmittavasti emme yleensä vain pysty olemaan antamatta heille sitä heidän kaipaamaansa huomiota. Nytkin minä sorrun vastaamalla tähän:

vvex:
"Kyllä taitaa olla about 99,9% betoista, jotka ovat ilmaisia."

Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen puolella ehkä näin. Suljetun lähdekoodin puolella tilanne ei ole aivan näin hyvä. Tai siis, eivät ne betat välttämättä mitään sielläkään maksa, mutta testit ovat yleensä suljettuja. Viime vuosina on toki pikkuhiljaa ruvettu hoksaamaan, kuinka suuri etu suurempi testaajajoukko on.

"Kaikki on taas osaamisesta kiinni. Jos osaat säätää, Windowsia ei tarvitse edes sammuttaa."

Oooh, sinähän osaava sälli olet. Opeta minullekin kuinka DirectX päivitetään toimivasti Windowsia buuttaamatta. Tai mikä tahansa laitteistoajuri. Tai asennetaan kaikki ne ohjelmat, jotka eivät suostu asennuksen jälkeen toimimaan virheettömästi ilman buuttaamista. Kerro meille miten tuo onnistuu, ettei tarvitsisi tuota Windowsia enää käytännössä ainakin kerran viikossa buutata jonkun asennuksen tai buuttia vaativan säädön vuoksi.

Vai tarkoittaako tämä paljon puhumasi osaaminen sitä että kun asentele eikä päivittele mitään, ei luonnollisestikaan tarvitse myöskään pahemmin buuttailla?


reaktor:
"Sitävastoin pelaajat ovat lähes poikkeuksetta jo tietotekniikan harrastajia, jotka osaavat etsiä apua ongelmiin ja tietävät koneen sielunelämästä jo hieman enemmän."

Tässä olet kyllä hieman liian optimistinen. En sanoisi että oman näyttiksen saavutukset 3DMarkissa ovat tärkeä osa tietokoneen sielunelämää. No okei, kyllähän pelaaja paljon toimistokäyttäjää enemmän yleensä tietää, sitä ei voi kieltää, mutta käytit sanoja "lähes poikkeuksetta", mikä on kyllä vähän liian optimistinen ilmaisu. Pikemminkin voisi sanoa että "pitkään pelanneet ovat yleensä myös tietotekniikan harrastajia, jotka..." Pelaajista kuitenkin iso osa on vielä sen verran nuoria, ettei tuota kokemusta ole vielä riittävästi. Eikä toisaalta kaikilla ole edes halua oppia.

" Linux: Avaa nettiselain, yhdista musiikkisoittimen nettisivulle, jos ethernet-adapterillesi on olemassa Linux-ajurit. Kiroa kuinka standardihiiren rulla ei toimi, ja et tieda ollenkaan mista se johtuu, tai miten se korjattaisiin, koska kukaan ei ole kertomassa sinulle xorg.confista, chmodeista ja x:n tappamisesta. Lataa tarpallo jossa on ohjelman lahdekoodit, ja opettele siina sitten samalla miten paketti avataan, ja miten lahdekoodista tehdaan ohjelma. Kytke musiikkisoitin, ja opettele miten levy mountataan, jonka jalkeen voit siirtaa tiedostot levylle. Taman jalkeen sitten viela saatamaan tiedostomuotoassosiaatiot kuntoon, tai raahaamaan musiikkitiedosto soittimeen kasin. "

tai sitten,

Linux: käynnistä synaptic, lataa haluamasi softa, ja asenna se yhdellä napin painalluksella. Jos jokin levy ei ole mountattu, käynnistyä Kwikdisk ja paina haluamaasi osiota, jolloin se mountataan ja avataan automaattisesti tiedostoselaimeen, esim konqueroriin.

Linuxin "vaikea" maine johtunee siitä että kokemattomat käyttäjät yrittävät asentaa sitä koneelleen, jossa on mahdollisesti vielä jotain laitteitakin, joita Linux ei tue. Linuxin laitetuki on erinomainen, mutta toki löytyy vielä paljon laitteita joille tarvittaisiin ajurit. Toisekseen monet luulevat että Linux on yhä samanlainen käyttää kuin 5-8 vuotta sitten, kun kaikki piti säätää käsin.

Kun kokenut käyttäjä/liike esiasentaa Linuxin ohjelmineen ja Linux-yhteensopivine laitteineen, ei Windowsin ja Linuxin käyttö eroa helppoudeltaan tai vaikeudeltaan olennaisesti. Niinhän Windows-PC:kin myydään sieltä paikallisesta Mustasta Pörssistä Windows-sertifioidun laitteiston kanssa esiasennettuna. Tässä ei pitäisi olla mitään epäselvää - esiasennus vaikuttaa olennaisesti käytön helppouteen peruskäyttäjällä. Laita peruskäyttäjä asentamaan Windows ja kyllä menee sormi suuhun. Taannoisessa testissähän Mandriva Linuxin asennus todettiin jopa helpommaksi.

Suurin osa Windows-ongelmista johtuu haittaohjelmista ja viruksista. Jos luulet että tavallinen pulliainen joskus oppisi ne sieltä siivoamaan pois oikeilla ohjelmilla - olet täysin väärässä. Joka viikko putsaan kymmeniä Windows-koneita ja usein mietin: voisiko asiat tehdä toisinkin? Olen asentanut monelle näistä Linuxin tai tilannut uuden PC:n sijaan Macin - ja kas kummaa, ainoat soitot mitä olen enää saanut, ovat olleet korkeitaan simppeleitä kysymyksiä siitä, miten joku asia tehdään uudessa järjestelmässä verrattuna Windowsiin. Ongelmia ei ole enää ollut. Useimmat käyttäjäthän käyttävät konettaan vain netissä surffaamiseen ja sähköpostin lukuun.

Unix-järjestelmien (myös Linux ja Mac OS X) oletusturvataso on myöskin niin korkea, että Windowsin kaltaisia mato- ja spyware-epidemioita ei taatusti tulla koskaan näkemään, yleistymisestä huolimatta. Linux on tällä hetkellä jo paljon merkittävämpi kohde krakkereille kuin Windows - käytetäänhän sitä sentään n. 90 % palvelimista. Palvelinkoneet ovat paljon otollisempia hyökkäyskohteita kuin kotikoneet. Mutta vaikka Windowsin osuus web-palvelimistakin on alle neljännes, silti tähän mitättömään osuuteen tehdään onnistuneita murtoja jopa 75-85 % enemmän kuin erittäin suosittuun ja yleisimpään Apacheen Linux-/Unix-alustalla (lähde: Gartner). Windowsin heikko tietoturva johtuu pääasiassa sen suunnittelusta (http://www.theregister.co.uk/s...s_vs_linux). Windowsia ei suunniteltu alunperin nykyisenkaltaisiin isoihin verkkoihin ja internetiin ja NT:n suunnittelussa tehtiinkin aivan käsittämättömiä mokia, eikä otettu kokeneemmalta ja vanhemmalta Unix-puolelta tarpeeksi mallia. Vistassa nyt sitten aletaan kopioida Unixia oikein urakalla, käyttöoikeuksista ja komentorivistä lähtien. Jo oli aikakin, Microsoft kun ei ole innovatiivinen yritys (itse asiassa MS ei ole monien mielestä keksinyt yhtäkään uutta ideaa vaan kaikki on kopioitu mm. Applelta ja muilta kilpailijoilta, ks. http://www.vcnet.com/bms/departments/innovation.shtml) joten parempi sitten kopioida tämäkin seikka - tietoturva.

Yhdyn täydellisesti Markon näkemykseen :) Puolueettomilla faktatiedoilla on helppo pistää jauhut suuhun kaikenlaisille amatööreille.

Varsinkin kappale 2 on allekirjoittaneelle erityisen tuttu. Joskus joku tuttu lähinnä soittaa, että pistätkö kaverinkin koneeseen tämän linuxin, kun sillä kone kaatuilee tämän tästä ja on tolkuttoman hidas (jo pelkästään tulostinajureissa voi jopa säästää kovalevytilaa ~500 megaa, kun vaihtaa valmistajan poropietarit cups-serveriin ja käyttää vaikka windows-koneella verkon kautta). Nämä henkilöt tosin eivät pelaa koneella pasianssia enempää.

Ei taida ihmisiä niinkään kiinnostaa, minkä nimisiä ohjelmia koneella on kuin että mitä sillä oikeasti voi tehdä ja kuinka se siitä suoriutuu.

Mikäs säätämisessä on vikana? Nyt oma Gentoo on huippukunnossa, toimii kaikki niinkuin pitääkin. Aikaa tähän meni, no jonkin verran, mutta kyllähän se mukava tunne on, kun kaikki pelaa.

Mutta itse aiheeseen; vmware on yllättävän mukava, kun tykkää testailla erilaisia käyttiksiä. Tähän olen sitä käytellyt. Onnistuupa tuohon asentaa oikeanlaisen laitteiston omistajien jopa MacOsX. Melko hyvin vai mitä?

vaikka linux ei ole vaikea käyttää se ei oo niin hyvä että windowsin käyttäjät vaihtais siihen

Ja sieltä saapui toinen trolli, peku3 :-D

vmwarella nyt pystyy ajamaan windowsia linuxilla, ei sen takia että sitä tarvitsisi mihinkään ohjelmien vuoksi vaan että saa katsottua windowsin valikot ja muut käyttöliittymäpuolet, otettua screenshotit ja tehtyä sitten ohjeet niiden perusteella niille muutamille jotka windowsia vielä käyttävät tässä ringissä.

Demoman,

kirjoitin tuon pohdinnan pelaajista vakavalla naamalla ja mahdollisimman objektiivisesti, mutta nyt kun asiaa ajattelen niin taidat olla oikeassa. Eivät nuoret nykypelaajat ehkä tiedäkään paljoa enempää koneensa tekniikasta kuin näytönohjaimen mallin. Itse olen vaan DOS-sukupolven pelaaja, jolloin pelaajan täytyi osata säätää muistit ja ajurit käynnistystiedostoista. Kummasti siinä sivussa oppi asioita kun kaikki ei ollut niin helppoa että ohjelmat käynnistyivät nappia painamalla...

Piru vie että onkin ikävä jossain määrin DOSin kultakausia. Jos muistia oli 587kt ja peli vaati 588kt niin tuli yksinkertaisesti ilmoitus "muisti ei riitä". Jos muistia oli riittävästi, niin peli käynnistyi ja pyöri ongelmitta. Kaatuilu oli hyvin harvinaista verrattuna Windows-maailmaan.

Uskon edelleen että pelaajat uskaltavat räpeltää koneensa kanssa huomattavasti enemmän kuin "peruskäyttäjät", ja osaavat ottaa itsenäisesti selvää asioista. Siksi he olisivat otollinen käyttäjäryhmä Linuxin parissa, jos vaan Linuxin pelitukea saataisiin vielä parannettua.

reaktor:
"Piru vie että onkin ikävä jossain määrin DOSin kultakausia. Jos muistia oli 587kt ja peli vaati 588kt niin tuli yksinkertaisesti ilmoitus "muisti ei riitä". Jos muistia oli riittävästi, niin peli käynnistyi ja pyöri ongelmitta. Kaatuilu oli hyvin harvinaista verrattuna Windows-maailmaan."

Sniff, nyt toit minunkin mieleeni kultaisia muistoja menneestä. En ole ikinä oikein ymmärtänyt miksi perusmuistin, ylämuistin, EMS:n ja XMS:n kanssa leikkiminen kuvastaa joillekin DOS-kauden ankeutta. Meikäläisellä on ollut Windows-kaudella paljon enemmän ongelmia toimimattomien pelien kanssa kuin aikoinaan DOSin kanssa pelatessa. Koko aikanani DOSin kanssa minulla oli peräti kahden pelin kanssa ylitsepääsemättömiä ongelmia, Fighter Duel ei tukenut näyttistäni (seuraavalla koneella sain sitten toimimaan) ja Silent Hunter kaatuili omia aikojaan. Kaikki muut ongelmatapaukset saatiin ratkottua hyvinkin nopeasti vähän käynnistystiedostoja räpläämällä. Esimerkiksi SH:n kaltaiset ilman syytä tapahtuvat ja ratkaisematta jäävät kaatumiset ovat Windowsin kanssa pelatessa moninverroin yleisempiä. Nytkin minulla Morrowind, Space Rangers 2 ja Freelancer heittelevät tasaisesti aina vähän väliä työpöydälle ilman mitään näkyvää syytä tai edes virheilmoitusta, siinä on jo kolminkertaisesti vastaavasta ongelmasta kärsiviä pelejä verrattuna koko aikaani DOS-pelaajana.

Hauskasti monet vielä pitävät DOS-aikoina ruutuun pulahtaneita muistipaikkavirheitä silkkana hepreana, mutta väittävät Windowsin geneeristen ilmoitusten olevan paljon selvempiä. Hah! Windowsin virheilmoitukset ovat joko sellaisia, että saman ilmoituksen voi aiheuttaa tuhat eri syytä ilman että käyttäjä voi mitenkään tietää mistä niistä se johtuu, tai sitten sellaisen ilmoituksessa olevan hauskan napin takaa löytyy aivan samanlainen hepreaa oleva muistipaikkavirhe kuin DOS-aikanakin. Selvempiä tosiaankin.

Kerran olin lentää persiilleen ja kuolla nauruun (vaikka ketuttikin), kun Word aikoinaan pitkän tekstin kirjoittamisen päätteeksi tallennusvaiheessa kaatui ja ruutuun pompahti hyvinkin informatiivinen laatikko:

KAHVA EI KELPAA
OK

Siinä on hyvä sitten alkaa selvittelemään miksi jokin ei toimi. Samankaltaisia ongelmia on tullut vastaan läjäpäin vuosien varrella.

Linuxin puolella onkin hienoa että virheilmoitukset ovat huomattavasti tarkempia. Tämä ei ole mikään Linux-spesifi ominaisuus, vaan Linuxin ohjelmien tekijät yksinkertaisesti osaavat lähestyä ohjelman rakentamista täysin erilaisesta näkökulmasta. Harvassa ovat windows-ohjelmat jotka pitävät hyviä logiraportteja. Esim. Winellä ohjelmia ajaessa konsoliin tulostuu jatkuvasti tietoa ja virheilmoituksia. Kun jotain todella ikävää sattuu ja wine kaatuu, löytyy konsolin raportista myös tarkka kuvaus mikä aiheutti virheen. Ei mitään mystistä "muistipaikka 4F7A varattu - tietoa ei voida lukea", vaan selkeästi vaikkapa:

"fixme:winsock:NtStatusToWSAError Status code c0000024 converted to DOS error code 6"

Tuollainen viesti on 'hieman' selkeämpi kuin "kahva ei kelpaa" :)

Vieläkin painotan että kyse ei ole siitä että linuxi on vaan niin hyvä, vaan että linuxin käyttäjät ovat niin fiksuja, ja open source -filosofia palvelee kuluttajia suljettuja ohjelmia paremmin mm. käyttötuen suhteen.

Offtopic:

Tällä hetkellä linuxissa on käytettävyys aika hyvällä tasolla verrattuna käytettävyyteen. Itseä vähän pelottaa tulevaisuus sen suhteen kun halutaan tehdä koko hommasta todella yksinkertaiseen käyttöön soveltuvaa järjestelmää. Tähän esim Gnome on siirtynyt täysin ja se näkyy käytettävyyden heikentymisenä heti kun käyttäjä ei saakkaan asettaa asioita kuten haluaa tai ei saa "mystisiä" virheilmoituksia esille. KDE on paljon parempi mielestäni jo siinä että käyttäjälle saadaan rakentaa koko käyttöliittymä sopivaksi niin että se on hänelle juuri helppo, eikä että joku yrittää saada tyydyttää kaikkia käyttäjiä kuten windows/macosx/gnome puolella. Useimmiten Gnome kehittäjät aina sanovat että KDE:n käyttöliittymä on niin vaikea ja vaikka mitä ja ominaisuuksia pitäisi karsia pois. Se on kuin autosta ottaisi pois kaikki muut vaihteet kuin R/1/5 ja sen jälkeen selittäisi että ei se käyttäjä tarvitse 2-4 vaiheita millään tavalla koska se vain sekoittaa häntä.
Nyt kun VMware on ilmainen niin sitä saa myös testailla erilaisia distroja asentamatta niitä :-)

Jeps, Unixin ja Windowsin logiikka eroavat valtavasti toisistaan. Ja puuttumatta sen kummemmin järjestelmien paremmuuteen tai huonouteen, Unixin logiikka on valovuosia Windowsia edellä.

Sellaista ongelmaa ei ole vielä Linuxissa vastaan tullut, johon ei olisi vartin Googleamisella löytynyt ratkaisua. Virhe copy-pastella Googleen ja yleensä ratkaisu löytyy jopa sekunneissa.

Sen sijaan Windows-puolella päivittäin vaivaavat erinäiset ongelmat, joihin ei löydy mitään syytä (logiikasta puhumattakaan), saati sitten ratkaisua. Järjestelmä tekee välillä aivan käsittämättömiä, eikä sitä sen suljetun luonnon takia ole mahdollistakaan koskaan täysin ymmärtää.

Linuxissa tiedän täsmälleen, miten järjestelmä toimii ja miten ongelmatilanteet ratkaistaan. Windows-puolella se yleisin ja usein ainoa toimiva ratkaisutapa on se kuuluisa täydellinen uudelleenasennus...

Toivottavasti vain ei tule tällä puolella tehtyä sitä virhettä että säätömahdollisuus (ja ne virheilmoitukset ;-) poistetaan käyttäjältä jolloin käteen jää se alkeellinen windowsin kaltainen tyyli. Tämä ehkä voi olla "hyvä" niille jotka haluavat että sähköposti lähtee yhdellä napin painalluksella sille yhdelle henkilölle (no, niinhän se lähtee nykin ;-)) mutta sitten kun täytyy saada ominaisuuksia lisää että se lähteekin kolmelle niin sitten jo ollaankin ongelmissa. Eli, käytettävyyttä ei saa tappaa yksinkertaisuudella. Tämän takia toivon että Linux ei oikeastaan koskaan tule massakäyttöön tavallisille käyttäjille vaan jää "yritystasolle" ja nykyiselle hengelle jotta se pystyy säilyttämään loistokkuutensa tehokkaana, säädettävänä ja monipuolisena.

Itse en näe Linuxin kulkemisesta valtavirran tahdon mukaan mitään ongelmaa. Toisin kuin Windowissa, Linuxissa käyttäjällä on vaihtoehtoja siihen millaista järjestelmää hän haluaa ajaa. Vaikka Linspire ja Ubuntu ovat tuoneet Linuxin jälleen askeleen lähemmäs "kauheaa Windowsia", on käyttäjällä edelleen mahdollisuus valita jokin muu distro joka jättää enemmän säätövaraa. Säätäjiä ja wanna-be-guruja löytyy aina ja he tulevat aina muodostamaan oman yhteisön joka haluaa tehdä kaiken omalla tavallaan. Jos Ubuntu tuntuu liian yksinkertaiselta ja säätövaraa pitäisi olla enemmän, niin homma hoituu asentamalla Debian tai Slackware :)

Tämä, jälleen kerran, ei ole mahdollista Windows-maailmassa. Siellä voidaan vain unelmoida paremmasta asentelemalla valmiiksi solmussa olevan järjestelemän päälle Linux-ikkunointia emuloivia softia ja Cygwinin kaltaisia Windowsia laajentavia kirjastoja... mutta ei se omena paremmalta maistu vaikka kuinka ois punainen ja kiiltelee, jos ydin on mätä.

niin ja tietysti ikkunointispesifeissä asioissa ei pelkkä distron vaihtaminen auta, vaan täytyy hypätä gurujen suosimien ikkunointisoftien pariin. Blackbox, Fluxbox, Openbox, anyone?

reaktor: Jos KDE:lle tapahtuu sama kuin Gnomelle niin tällöin on aika turhauttavaa alkaa vaihtamaan distroa. Muutenkin se linux siellä alla on pitkälti sama vaihtoi mihin vain distroon. Jos KDE tekee gnomet niin tällöin ainoa tapa päästä nykyiseen tyyliin olisi säilyttää vanha ja alkaa itse backporttaamaan koodia ja ideoita, liian raskasta kylläkin yksittäiselle tyypille. Muutenkin vaikka kuinka "guru" käyttäisi jotain Fluxboxin tai Xfcen kaltaista ikkunamanageria niin sen käyttäminen ei pelkästään gurua tee. Ne ovat juuri niitä yksinkertaisia joissa ei ole KDE:n ja Gnomen ominaisuuksia (pääasiassa siis KDE:n).

Tietenkin täysin tietämättömälle ummikolle se distron vaihtaminen toiseen voi olla se "ainoa keino". Eli vaihtaa vaikka Ubuntusta Kubuntuun vaikka ei tietäisi että voisi vain asentaa kubuntu-desktop paketin ja ubuntu olisi myös kubuntu. Eli ihan kuin ummikko menee ostamaan uuden auton kun haluaisi vaihtaa renkaat autoonsa.

Uusi tutkimus todistaa, että Linux-palvelimet ovat nopeampia ja helpompia ylläpitää kuin Windows-palvelimet. Täten ne ovat halvempia niin ohjelmiston (monissa tapauksissa ilmaisia), kuin ylläpidonkin osalta:

http://news.zdnet.co.uk/softwa...291,00.htm

Tosin tämänhän kaikki Linux-ylläpitäjät ovat tienneet jo pitkän aikaa. :) Nimenomaan se Unixin loogisuus (joka Windows-puolelta puuttuu) vaikuttaa ylläpidon helppouteen ja nopeuteen. Ja Windowshan EI ole palvelinkäyttöjärjestelmä.

Aiemmin kun oli puhetta tuota Winesta, niin sehän ei ole emulaattori. Tämän todistavat mm. testit, joissa Wine pyöritti joitakin Windows-ohjelmia Linuxissa itse asiassa nopeammin kuin Windows XP natiivisti:

http://wiki.winehq.org/BenchMark-0.9.5

Mielenkiinnolla odottelen nyt Virtual PC:tä Intel-Maceille, kuinkahan paljon nopeus kasvaa x86-käyttöjärjestelmiä ajettaessa. :)

"vvex, jospa se, että en voi windows-koneesta säätää pois niitä alkusplashejä johtuukin siitä, että ko. kone on oppilaitokseni julkinen pääte, johon minulle _ei_ ole admin-oikeuksia. Sama jumitus koskee myös uloskirjautumista."

Eli et osaa/voi.

"Tarkoitin tässä, että esim. linuxiin ei tuon tapaisia hidastavia ohjelmia saa."

Tästäkin voidaan taas olla sitä oikeaa mieltä, että VARMASTI saa.

"Onhan se tietty haitta, ettei ole "helppokäyttöistä" virustorjuntaa, mutta kerropa sinä, missä ovat ne _vaaralliset_ linuxin virukset?? Ollut virusmaakareilla aikaa jo 15 vuotta."

Miksiköhän? Voisiko johtua siitä, että valtaväestö käyttää Windowsia? En minä ainakaan rupeaisi spagettia pelkästään homoille myymään.

vvex: Toistat tuota normaalia typerää väitettä että matojen määrä on suhteessa siihen että windowsia käytetään eniten, jotta tuo väite pitäisi paikkansa, täytyisi Apachelle olla enemmän toimivia matoja kuin IIS:lle koska Apache on yli 60% markkinaosuudella palvelimissa.

Pelkästään tämä vain kumoaa tuon typerän väitteen että windowsin matojen lukumäärä johtuu käyttäjämääristä.

"Miksiköhän? Voisiko johtua siitä, että valtaväestö käyttää Windowsia?"

Et tainnut lukea aiempia linkkejä, tutkimuksia ja kommentteja kovin tarkasti. On yleinen käsitys, että Linuxille "ei kannattaisi" tehdä viruksia tai että se ei olisi "laajalti käytetty".

Kuitenkin tosiasia on se, että Linuxia käytetään palvelimissa moninkertaisesti enemmän, kuin Windowsia ja palvelinkoneet (erityisesti erilaisten palveluntarjoajien) ovat ne _parhaat_ hyökkäyskohteet, jotka kiinnostavat krakkereita enemmän.

Windowsin osuus palvelimissa on muutamia prosentteja (esim. web-palvelimissa se alle neljännes, kuten aiemmin mainitsin). Silti Windows-palvelimiin murtaudutaan moninkertaisesti enemmän. Miksiköhän?

Windows-viruksia on 150 000. Linuxin ja Macin käyttöaste työpöytäkoneissa on jotain 10 % luokkaa. Kuitenkaan niille ei ole tehty 10 % tuosta Windowsin virusmäärästä. Itse asiassa Linuxille ja Macille ei ole _ainuttakaan_ aktiivista virusta ja kaikki virukset, mitä niille on yritetty tehdä (mukaanlukien tämä uusin Leap.A Macille) ovat epäonnistuneet surkeasti, koska Unix-järjestelmä pitää oikeudet erittäin tiukalla. Ja nyt Microsoft kopioi Vistaan monia Unixin ominaisuuksia, kuten rajoitetut käyttäjäoikeudet oletuksena. Miksiköhän?

Niin, pääsyy niihin kaikkiin Windows-viruksiin on virustenteon helppous Windows-alustalle. Se on käyttöjärjestelmän järkyttävien tietoturva-aukkojen vuoksi _äärettömän_ helppoa. Vaikka Linuxille tehtäisiin kuinka monta matoa ja virusta, en silti tarvitsisi anti-virusohjelmaa tai palomuuria. Suljen portit muutenkin (palvelut kiinni) ja pidän tiedostojen suoritusoikeudet äärimmäisen tiukalla (koti- ja väliaikaishakemistoista ei suoriteta _mitään_ ohjelmatiedostoja). Kaikki ohjelmat haetaan hyvin suojatuilta, virallisilta palvelimilta. Pakettien asennuksissa tarkistetaan GPG-avaimet ja että ne täsmäävät. Yritäpä siinä sitten saada virus minun koneeseeni. Sen lisäksi erilaisia Linux-distribuutioita on jopa satoja, joten yhdessä distribuutiossa toimiva virus tuskin toimisi kaikissa (olettaen, että sitä virusta saisi kenellekään edes leviämään, mikä olisi äärimmäisen vaikeaa).

Windowsin suunnitteluvirheitä ei voi vähätellä vaikka käyttöjärjestelmässä on toki paljon hyvääkin. Pysytään silti kuitenkin faktoissa. Siinä eivät "osaamiset" sinua auta, kun et voi esimerkiksi Windowsin kerneliä optimoida ja muokata haluamaksesi. Käytät sitä juuri sellaisena kuin iso, amerikkalainen yritys haluaa - et sellaisena, kuin _sinä_ haluat. Kaikkia tämä ei varmaankaan häiritse - monia kyllä, mukaanlukien allekirjoittanut.

Tuo MacOSX:n uusi "virus" mistä esim Mäkelä mainitsi ei oikeasti ole edes mikään virus. Se ei ole myöskään troijalainen eikä edes mato. Se omaa vähän jokaisesta jotta sitä voidaan kutsu jokaisella mutta slti se ei ole mikään.

Virus = koodipätkä joka vaatii isäntätiedoston johon se lisää itsensä, kun isäntä ajetaan (ohjelma/tiedosto) virus leviää. vaatii käyttöjärjestelmästä löytyvän tietoturvareikä

Mato = automaattisesti itseään levittävä haittaohjelma joka käyttää hyväkseen järjestelmästä löytyviä tietoturvareikiä jotta pystyy toimimaan.

TroijanHevonen = Haittaohjelma joka pyrkii piilottamaan itsensä väittämällä käyttäjälle olevansa joku muu tiedosto kuin on. Vaatii käyttäjän toimia jotta aktivoituu.

Tämä niin kutsuttu "Virus" sen sijaan ei käytä hyödykseen mitään MacOSX reikää. Eli se ei ole mato eikä virus. Sen sijaan se osaa lähettää itsensä Ichatin tai AOL:n kautta eteenpäin jos se aktivoidaan, osittain siis Mato mutta ei täytä vielä senkään määritteitä koska ei ole automaattinen.
Osittain se on myös troijanhevonen koska piiloittaa itsensä JPEG kuvakkeen taakse jotta käyttäjä avaisi sen ja antaisi sille pääkäyttäjän salasanan kun sitä pyytää. Osittain sellainen mutta silti käyttöjärjestelmä tietää että se ei ole kuva ja varoittaa käyttäjää suorittamasta ohjelmaa, eli ei ole troijalainenkaan.

Mitä se sitten on? Se on virustorjunta yrityksien pelote MacOSX:n käyttäjille että nyt heidän täytyisi hankkia virustorjunta koska ei ole enään mitään turvaa missään.

Mitä se oikeasti on? Se on kuin normaali bash scripti joka vaatii että:

- käyttäjä tallentaa tiedoston (käyttäjä ei kysy kaverilta että mitä se lähettää)

- käyttäjä käynnistää sen (voi vielä tarvita antaa suoritusoikeudet ensin)

- käyttäjä antaa pääkäyttäjän salasanan (jos käyttäjä kuuluu admin ryhmään niin sitä ei tarvitse antaa)

Vasta näiden jälkeen tämä "mato" pystyy aktivoitumaan ja lähettämään itsensä koneelle asennetun ichat/aol:n kautta tutuille.

Mitä hyötyä tästä "madosta" oikeastaan on? Nyt jälleen ne muutamat MacOSX käyttäjät saavat pienen muistutuksen että järjestelmässä ei kannata olla pääkäyttäjä ja antaa sitä salasanaa heti kun jokin sitä pyytää ilman.

Lopputulos: Virustorjunta yritykset alkoivat kutsumaan jo kaikkia haittaohjelmia viruksiksi koska tämähän uppoaa helpommin lehdistöön eli käyttäjiin.

Mutta mitä tällä oli tekemistä esim bash scriptin kanssa? Ei paljon mitään muuta kuin että kyseisen homman pystyisi tekemään scriptillä. Vaikka KDE käyttäjille seuraava.

Scripti pakettiin, pakettiin ohje miten sen saa avattua ja suoritettua. Käyttäjä antaa scriptille suoritusoikeuden, scripti pyytää sitten nätisti vaikka kdesu:lla (tai gnomen vastaavalla gnomelle) pääkäyttäjän oikeuksia suorittaa se. Käyttäjä antaa root salasanan ja scripti suoritetaan ja scripti vaikka ensin yrittää lähettää itseään kaikille kopeten osoitelistassa oleville vaikkapa 2h ajan jonka jälkeen scripti jos vielä on ajossa niin suorittaa tietenkin pääkäyttäjäoikeuksin esim "rm -frd /" tai sitten pelkästään "rm -frd /home/~".

Miksi tämän kaltainen scripti ei ole virus/mato/troijalainen? koska se vaatii käyttäjän toimenpiteet. Tämän vuoksi myöskään tuo MacOSX:n "virus" ei ole edelleen toimiva.

Unohdit raips vielä yhden asian: tuo Leap.A leviää _ainoastaan_ bonjour-modea käyttävien käyttäjien kesken iChatilla. Eli 99 % iChatin käyttäjistä eivät koskaan saa kysymystä, otetaanko kyseinen tiedosto vastaan. Ei siis mitään huolta että tuollainen viritelmä leviäisi kenellekään.

Lisäksi olen kuullut huhuja että tuo kyseinen tiedosto olisi ihan hervottoman suuri, eli vastaanottaminen ja lähettäminen kestää todella kauan.

No, ainakin tuollaisella mukamas-viruksella sai helposti julkisuutta, mutta todellisuudessa siitä ei ole kyllä kenellekään mitään haittaa.

In a statement, Apple disputed that Leap.A was a virus, calling it "malicious software that requires a user to download the application and execute the resulting file."

Tuo oli uutta että leviää vain bonjour moodissa olevien iChattien kesken.

"Still, virus or not, Leap.A has sparked discussion about whether Apple's UNIX based operating system will prove as vulnerable as Windows. Security has become a top focus of Microsoft over the past two years, and Windows Vista is slated to bring a number of enhancements to protect users. Mac users have largely been spared of such troubles, but that could change, analysts say."

Tämä alkaa olemaan jo huvittavaa. Ihan kuin MS nyt olisi jotenkin erityisen hyvä tässä tietoturvassa. Kunnostautua se nyt saa mutta olisi voinut alunperin ottaa mallia ihan näistä *nix koneista. Apple teki pienen virheen siinäkin että normaalisti käyttäjä MacOSX:llä on pääkäyttäjä mutta rajoitettulla sellaisella kuitenkin että tietoturva on silti paljon paljon paremmalla tasolla. Nyt saamme vain odottaa kuinka jaksetaan alkaa väittämään että *nix koneet ovat tietoturvassa heikommassa asemassa kuin windowsit ;-)

Tuohon Windows vs. Linux juttuun sen verran, että heti kun löytyy sellainen linux johon tavallinen satunnainen kotikäyttäjä pystyy lisäämään ohjelmia/lisälaitteita, (ilman että ensin täytyy haalia ämpärillinen apuohjelmia) yhtä simppelisti kuin winkkuun, niin löytyy paljon lisää käyttäjiä.

Lisäksi en ole vielä törmännyt linux-jakeluun jossa kaikki ohjelmat olisi suomenkielisiä, kuten winkun mukana tulevat.

ruiska59, olet taas näitä melkoisen hakuteillä olevia käyttäjiä... Kehotan ottamaan asioista selvää ensin.

Ensinnäkin, Windowsin _mukana_ ei tule juuri mitään ohjelmia. Toisekseen suomenkielisiä Linux-jakeluita on iso kasa, mm. SuSe, (K)Ubuntu ja Mandriva.

Ja kolmanneksi, näen päivittäin, kuinka aivan tavalliset pulliaiset (= kotikäyttäjät) asentavat laitteita ja ohjelmia Linuxiin. Se on helpompaa ja turvallisempaa kuin Windowsissa, koska ohjelmia ei tarvitse hakea miljoonalta eri palvelimelta, vaan ne tulevat yhdellä komennolla tai yhdellä ja samalla graafisella asennusohjelmalla kaikki. Poistettaessa ohjelma se myös ihan oikeasti lähtee pois, toisin kuin Windows-puolella.

Esimerkki Windows-puolelta, laiteasennus:
1. Ensin haet ajurit, metsästät ne valmistajan englanninkielisiltä sivuilta.
2. Asennat ajurit, käynnistät konetta uudestaan kymmenen kertaa.
3. Ajurit kaatavat koneen liittäessäsi laitetta kiinni.
4. Haet eri version ajureista.
5. Liität laitteen kiinni ja rukoilet että se toimii.

Sitten Linux-puolelta:
1. Liität laitteen kiinni. Kernelissä on siihen valmiiksi ajurit ja KDE tekee jopa pikakuvakkeenkin työpöydälle, jos kyseessä on esim. digikamera tai USB-tikku. Laite toimii suoraan.

Windows-puolella ohjelmistoasennus:
1. Haet ohjelman ensin englanninkielisiltä sivuilta, etsit sitä aikasi Googlella. Ohjelmasta on vain englanninkielinen versio saatavilla.
2. Ohjelma olikin saastunut viruksella ja nyt koneessasi majailee jonkinnäköinen troijalainen, minkä lisäksi sait ohjelman mukana vielä adwarea ja spywarea.
3. Putsaat koneesi viruksilta ja spywarelta, johon tarvitset jälleen yhden ohjelman, mikä sekin pitää hakea eri sivulta hakukoneita käyttäen.
4. Ohjelma kaipaa jotain DLL-tiedostoa, jota sinulla ei ole. Siispä Googlella etsimään.
5. Lopulta saat ohjelman toimimaan ja huomaatkin, että se on jotain perhanan sharewarea ja poistat sen samantien.
6. Ei kun uutta ohjelmaa etsimään.

..ja Linuxissa:
1. Valitset paketinhallintaohjelmistosta ohjelman, jonka haluat asentaa. Kaikki riippuvuudet ja puuttuvat tiedostot haetaan sinulle automaattisesti netistä suojatulta ja turvalliselta palvelimelta, mukaanlukien itse ohjelma. Ohjelma on tietenkin ilmainen (avoin lähdekoodi) ja toimii välittömästi.

Miksi minulla sitten nytkin on vieressä kasa cd-levyjä, joissa on linuxille ohjelmia, mutta kun laitan cd:n sisään mikään ei asennu. Winkussa tähän ongelmaan ei törmää juuri koskaan.

ruiska59, koska olet täysin pihalla asioista. :D

Kaksi vaihtoehtoa...

Lataa omalle Linux-jakelupaketillesi sopiva asennuspaketti (RPM/DEB, jne.). Esim. RPM-distrolle osoitteista http://rpm.pbone.net, http://rpmfind.net tai http://rpmseek.com. Voit myös ladata .package-päätteiden tiedoston, joka sopii kaikille distroille. Voi myös olla että Linux-jakelusi sisältää jo kyseisen ohjelman, joten mahdollisesti voit asentaa sen suoraan ko. distron omilla työkaluilla (monesti näin on). Lähteitä RPM-paketeille voit myös lisätä helposti osoitteesta http://urpmi.org jos käytössäsi on Mandriva Linux. Tällöin voit asennella niitä lisäohjelmia distron omilla paketinhallintaohjelmistoilla.

...tai:

Niillä CD:illä ne ohjelmat ovat mitä todennäköisimmin binääripaketteina. Jos haluat käyttää niitä siitä suoraan, pura ne esim. graafisella Ark-ohjelmalla (löytyy usein kun klikkaat oikealla hiirennapilla tiedostoa tiedostomanagerissa, siis aivan kuin esim. WinZip Windowsissa) ja sitten voit käynnistää ne.

Mitä tässä on epäselvää? Aivan samalla tavalla menettelet Windows-puolellakin, jos lataat pakatun tiedoston, jossa on ohjelma sisällä. Nuo .package-muotoiset tiedostot (ja myös monet muut ohjelmat) sisältävät Linux-puolella vieläpä graafisen asennusohjelmankin, jos sellaiset viehättävät (hyi olkoon).

Monet käyttäjät ovat niin paatuneita ja tottuneita Windows-puolelle, että eivät edes tajua miten paljon paremmin ja helpommin monet asiat on toteutettu Linux- ja Mac-puolella. Yrittävät vaan vängätä samaan vanhaan Windows-tapaan, joka on usein juuri se huonoin ja hankalin tapa.

Linux on melkoisen erilainen ympäristö. Erilainen ei tarkoita vaikeampaa. Vain erilaista. Eikä erilaisuus johdu pelkästään Unix-pohjaisuudesta ja siitä, että ohjelmat asennetaan pääasiassa automaattisilla työkaluilla internet-lähteistä (niitä ei haeta yleensä manuaalisesti web-sivuilta) ja laitteistoajurit ovat sisäänrakennettuina järjestelmässä. Linuxin koko kehitystyö on luku sinänsä ja siihen sisällepääseminen vaatii hetken keskittymistä. Mutta se vie täysin mukanaan - paluuta entiseen ei enää ole.

Suosittelen Linuxiin tyytymättömille Windows-käyttäjille Mäkkiä. OS X on helpoin ja toimivin käyttöjärjestelmä mitä kuunaan on tietokoneille tehty. Itse suosin Linuxia, mutta käytän päivittäin myös Applen tuotoksia ja olen niihinkin erittäin tyytyväinen.

http://www.apple.fi/macmini
http://www.apple.fi/imac
http://www.apple.fi/macbookpro

En ole tyytmätön linuxiin, vaan haluaisin päästä siihen sisälle, en myöskään ole ammattilainen tietokoneiden kanssa, kaikki komentorivi systeemit on ihan utopiaa.

Lisäksi ohjelmien hankinta täytyy hoitaa siten että paikassa A poltan ohjelmat cd:lle (winkku koneella) ja asennan koneelle paikassa B, koska paikassa B on mahdollista vain modeemiyhteys (nopeempi maksaisi enemmän kuin nykyinen autoni).

Mutta joka tapauksessa "tahtoo linuxin" !!

Helpointa tuo ohjelmien asennus olisi kyllä internet-lähteistä laajakaistayhteydellä. Mikähän distribuutio on käytössä?

Varmista että ne ohjelmat mitä haluat asentaa, eivät ole lähdekoodipaketteja (tosin ei niidenkään kääntäminen vaikeata ole). Kopioi paketit esim. kotihakemistoosi ja pura Ark-ohjelmalla, jos komentorivin käyttö näin alussa pelottaa (komentoriviltä tar zxvf paketti.tar.gz TAI tar jxvf paketti.tar.bz2 TAI unzip paketti.zip).

Toinen vaihtoehto on käyttää distrosi natiivia pakettimuotoa (RPM?), esim. hakemalla se ohjelma osoitteesta http://rpm.pbone.net RPM-pakettina (älä hae "src"- tai "devel"-paketteja, ne ovat lähdekoodeja ja kehityskirjastoja ja katso että haet omalle prosessorillesi sopivan paketin, eli PC:lle "i386", "i586", "i686" tai "noarch"). Paketin tuplaklikkaaminen tiedostomanagerissa (esim. KDE:n Konqueror) käynnistää useimmissa distroissa asennuksen ja asentaa tarvittaessa riippuvuudet (jos et asenna suoraan internet-lähteistä, saatat joutua hakemaan jonkin riippuvuuden itse, löytyy tuolta samalta RPM-hakusivulta).

Ja kolmas vaihtoehto on se kaikista helpoin: jos ohjelmasta on Klik- tai AutoPackage-paketti saatavilla, ohjelma asentuu yhdellä klikkauksella kaikkine riippuvuuksineen mihin distroon vain. Valitettavasti kaikista ohjelmista ei vielä ole julkaistu paketteja näissä muodoissa, mutta niitä tulee lisää jatkuvasti.

Jos saat jonkun kokeneemman käyttäjän näyttämään sinulle yhden ohjelma-asennuksen, pääset varmasti erittäin helposti touhuun sisälle. Ja jos kerrot sen distribuutiosi, niin voin kertoa miten lisätä internet-lähteitä, jotta ohjelmien asennus automatisoituu jatkossa...

Tällä hetkellä koneella on Ubuntu 5.10, toinen mikä minulla on cd:llä on RedHat 9

Eli ohjelmien asennushan Debian-pohjaisissa distroissa (kuten Ubuntu) tapahtuu tyyliin: apt-get install ohjelma

Ohjelma haetaan tällöin automaattisesti internetistä kaikkine riippuvaisuuksineen ja asennetaan. Jos ohjelmaa ei löydy, tarvitsee sinun lisätä sellaisen internet-lähteen osoite, josta se löytyy. Ubuntu sisältää paljon internet-lähteitä apt-getille jo valmiiksi ja lisää saa erinäisiltä sivuilta. Graafinen paketinhallintaohjelma antanee laittaa ne uudet osoitteet käyttöön, tai sitten käsin sinne /etc/apt/sources.list ja lähteiden lisäämisen jälkeen apt-get update.

Red Hat 9 on sen verran vanhentunut, etten sitä oikein voi suositella. Ennemmin Fedora jos Red Hat miellyttää. Uusille käyttäjille suosittelen kuitenkin ehdottomasti Mandriva 2006:tta tai SuSe 10:ä. Nämä ovat RPM-pohjaisia distroja, joihin voi sitä softaa siis etsiä niistä aiemmin luettelemistani RPM-hauista, tosin internet-lähteistä asentaminen on aina helpoin tapa.