Arvosteltu 11/1994
Upean NHL Hockey-jääkiekon joukkueet vanhenivat kauden vaihduttua, mikä on tietenkin päivityksen paikka Electronic Artsille. NHL95:ssä on tietenkin tuoreimmat liigajoukkueet, ja CD-sälänä on lisätty kaikenlaista videopätkää ja grafiikkaa.
Varsinainen peli ei ole kummemmin muuttunut, Takakannen lupauksiin ei pidä uskoa, sillä lööperi lentää. CD-tasoiset musiikit, äänet ja efektit ovat tasan yhtä komeita mitä äänikortti suodattaa - ja äänikortin tunnistus on romu, itse sain aikaiseksi vain AdLib- tai piipperiefektejä, jotka olivat aika säälittäviä. HiRes-grafiikkaa näkee vain väliruuduissa, peli on karkeaa 320x200 megakokoisilla pikseleillä. CD-teknologiaa, pah!
Varsinainen pelaaminen on kuitenkin hubaa. Hyvä tuntuma, mutta jätkät eivät ole näemmä koskaan pelanneet yhteen. Hermot menevät, kun tietokonepelaajat ovat täysin ylivoimaisia ja oma tiimi pelaa satunnaistyylillä. Mikään ei kuitenkaan voita tunnetta, kun on parin pelin ajan kärsinyt 17-0 rökäletappioita, ja viimein saa itsekin kiekon pömpeliin. Sitäpaitsi NHL-kaukalo on näin kotokaukaloihin tottuneille ihan liian kapea (Selityksiä! toim.huom.).
Markkinoiden paras jääkiekkopeli.
|
Kuvia:
|
