Arvosteltu 10/1994
Kannessa löhöävä mutanttikana, etnosaurus, nastarenkaisella pyörällä ajava nahkamimmi, jolla on lamput rintaliiveinä ja vapaapainijan näköinen chilipullobodaaja aikaansaivat vatsanpohjassa niin omituisen olon, että oli vaikeaa saada levyt levyasemaan installointia varten ilman vallukonosia.
Eletään noin parin sadan vuoden päässä tulevaisuudessa. Maa on rappeutunut, on ydinjätteitä, mutantteja, sulaneita napajäätiköitä, ympäristösaasteita ja pilaantunutta ruokaa. Supersankareiden liiga auttaa uuden sivilisaation rakentamisessa.
Hobokenin rappeutunut alajaosto on lähdössä uuteen nousuun tuoreen päällikön, The Crimson tapen, johtamana. Pelaajalla on tekemistä sankareidensa outojen kykyjen kanssa. Crimson on itse hyvä tekemään siistejä taulukoita. Tropical Oil Man nostaa vihollisten kolesterolitasoa. Captain Excitement säteilee tappavaa tylsyyttä ja vastustajat nukahtavat pystyyn. Iron Tummy voi syödä vahvasti maustettua ruokaa, ja Madame Pepperoni voi nähdä suljettujen pizzalaatikoiden sisään...
Aivoja rassaavalle sekoilulle löytyy selitys: Steve Meretzky, joka on ilahduttanut seikkailuista nauttivaa pelikansaa yli vuosikymmenen, aina Infocomin vanhoista tekstipeleistä. Planetfall, Leather Goddesses of Phobos, Zork Zero, Spellcasting 101 ja Hitchhiker’s Guide to the Galaxy selittävät mistä on kyse. SHLoH on huikea, irvaileva ja koominen seikkailupeli, missä ei ole säästetty ketsuppia eikä eläinkokeita. Pelaajan on syytä vakuuttaa nauruhermonsa.
SHLoH-tekstiadventuressa näppäimistö on korvattu kokonaan hiirellä. Pelaaminen on äärimmäisen helppoa, sillä pointeri on huomattavan älykäs ja osaa muutamilla klikkauksilla käyttää esineitä miten pelaaja tahtoo. Kokemus on silti tavanomaista proosallisempi, sillä tekstiä on käytetty runsaasti ja mielikuvituksellisesti. Onpa joukossa roolipeliäkin; taitojen hankkimisen, itsensä kehittämisen ja tutkimisen muodossa.
Meretzkyn tekstiadventureroolipeli-sikiö on oikein maukas. Upea käyttöliittymä tekee pelaamisen helpoksi, paikkojen koluaminen sujuu mukavasti eikä bugejakaan löydy. Käyttöliittymän erinomaisuus on pintaa syvemmällä, sillä niin kaupassa asiointi kun taikalienten hotkinta ja esineiden siirto hahmolta toiselle onnistuvat yksikertaisesti ”paina ja draggaa” tyylillä. Aseet ja panssaritkin heitetään niskaan automaattisesti, paremman korvatessa heikompitasoisen vanhan.
Taistelu on merkittävässä asemassa kokemuksen hankkimisessa, ja taistelujärjestelmä on käyttökelpoinen, joskin paljon perinteisempi kuin olisi odottanut. Vastustajat ovat omaa luokkaansa: mutanttilakimies, SuperMom ja MacMutantti.
Varsinaisen juonen kannalta taistelut ovat enimmäkseen höystettä, ja läpäisy vaatii mielikuvituksen estotonta lentoa. Probleemat ovat vähintäänkin sankareiden tasoisia. Kullakin ”tasolla” Hobokenin osasto saa viisi tehtävää, joiden vaikeus vaihtelee. Kukin taso koostuu neljästä ”pelasta pulasta”; missiosta, jotka on selvitettävä ennen kuin voidaan käydä toden teolla käsiksi tason huipentumaan; arkkivihollinen tri Entropyn tuoreimpaan juoneen.
Meretzkyn seikkailu on ehdottomasti hauskin peli pitkiin aikoihin ja makoisa sekoitus adventurea ja roolipeliä.
|
