Arvosteltu 11/1994
Civilizationin epävirallinen jatko Colonization on kelpo esitys. Sid Meierin kädenjälki näkyy ja tyyli on kovin civilizationmainen. Uutta on kuitenkin sen verran, että peli vei minut mukanaan totaalisesti useammaksi päiväksi.
Lähtökohtana on vuosi 1492. Uusi manner on löytynyt ja Englanti, Ranska, Hollanti ja Espanja aloittavat kilpaa asuttamaan ja hyödyntämään sitä. Pelaaja ohjaa jotain näistä neljästä valtiosta, ja tietokonekilpailijoiden lisäksi on häiriönä liuta intiaaniheimoja, jotka nopeasti kyllästyvät eurooppalaisten laajentumispolitiikkaan.
Kaupunkeja pitäisi rakentaa, armeijaa kasata, ruokaa viljellä, teitä vetää ja vaikka mitä. Rahaa saa myymällä tuotteitaan joko intiaaneille tai takaisin Eurooppaan. Eurooppaan kauppaamisen ongelmana on kruunu, joka vääntää veroruuvia kireämmälle tasaisesti pelin edetessä. 70 % veroprosentti loppupuolella on aivan normaali. Toivottavasti Iiro ei ota tästä oppia.
Sotiminen on hyvin simppeliä mutta toimivaa. Joukkoja on laivojen lisäksi jalkaväki, ratsuväki ja tykistö. Tavalliset siirtolaisetkin osaavat tarvittaessa puolustautua. Taisteluun vaikuttaa myös maasto, joukkojen kokemus ja mahdolliset muurit sun muut. Päämäärä on itsenäistyä ja myös säilyttää itsenäisyys voittamalla kruunun joukot, jotka tulevat hyvin nopeasti valtaamaan niskuroivaa valtiota takaisin.
Graafisesti peli ei ole laulun arvoinen, mutta grafiikka täyttää toki tehtävänsä. Musiikkia on laaja valikoima ja sitä jaksaa kuunnella taustalla yllättävän kauan. Peli ei vaadi koneelta ihmeitä. Se on aivan pelattava jo 386SX-laittella, ja jos VGA löytyy, ei minkään pitäisi estää pelaamista jo 286-koneella.
Colonization on kevyttä tutkimusmatkailua, strategiaa ja kaupankäyntiä kauniissa ulkokuoressa Microprose-tyyliin. Ei ollenkaan huono esitys, tämä takaa monia todella pitkiä peli-istuntoja.
|
