Arvosteltu 5/1994
Haluaisitko olla vastuussa ulkoavaruuden uhan eliminoinnista? Nyt sinulla on siihen mahdollisuus, sillä Ufossa pelaajalle annetaan lentokoneita ja sotilaita vastustamaan ulkoavaruuden mömmöjen maapallon valtausyritys.
Piilottelu ja salakähmäisyys on loppu, nyt uhvomiehet tulevat täysillä. Pelaaja saa käyttöönsä rahaa, tukikohdan, muutaman hävittäjän sekä kymmenkunta sotilasta ja tiedemiestä puolustamaan Maata ufojen hyökkäyksiltä.
Aluksi pelaaja valitsee paikan tukikohdalleen. Kun jostain päin maailmaa ilmoitetaan ufo-havainnosta, lähettää pelaaja ufoa jahtaamaan hävittäjän tai pari. Hävittäjä(t) saavat ehkä ammuttua ufon alas tai karkotettua sen. Jos ufo ehtii laskeutua, täytyy paikalle lähettää sotilaita tuhoamaan ufo ja sen matkustajat.
Tässä vaiheessa peli muuttuu karttanäkymästä Laser Squad-tyyliseksi strategiapeliksi, jossa pelaaja kontrolloi kahdeksanhenkistä iskuryhmää. Jokaisella sotilaalla on tietty määrä toimintapisteitä, jotka vähenevät kaikenlaisen toimimisen myötä. Kun toimintapisteitä ei enää ole, on aika lopettaa pelaajan vuoro, jonka jälkeen ufo-miehet tekevät omat siirtonsa. Tällä lailla sitten edetään siihen asti, kunnes ufo-miehet tai iskuryhmä on tuhottu.
Menestyksekkään tehtävän päätteeksi iskuryhmä palaa tukikohtaan, jossa tiedemiehet käyvät kiinni iskuryhmän tuliaisiin kuin sika limppuun. Jonkin ajan kuluttua pelaajalla on käytettävissään uusia aseita, jotka perustuvat ufo-miesten teknologiaan, ja taistelu jatkuu. Ajan kuluessa pelaaja perustaa lisää tukikohtia eri puolille Maata ja palkkaa lisää sotilaita ja tiedemiehiä, kunnes ufojen uhka on poistettu.
Tämä ei ole niin helppoa kuin miltä se kuulostaa. Rahaa on rajallisesti, eivätkä toiminnan rahoittajavaltiot katso hyvällä jatkuvia epäonnistumisia. Kaikki maksaa, eikä budjettia sekoita mikään niin täysin kuin kaikkien sotilaiden tapattaminen rynnistämällä suoraan ufo-miesten lasertulitukseen (nimim. kokemusta on). Eli ufojen lisäksi pelaajan on taisteltava vararikkoa vastaan. Välillä ei oikein osaa päättää, kumpi on vaikeampaa.
Grafiikaltaan Ufo on yksi kaikkien aikojen parhaimpia strategiapelejä. Karttanäkymän maapallo pyörii ajan kuluessa ja näyttää todella havainnollisesti yön ja päivän rajan planeetalla. Karttanäkymää voi zoomata lähemmäksi halutessaan ja nuolien avulla käännellä maapalloa joka akselin ympäri. Strategiaosuudessa grafiikka ei ole ehkä aivan niin hiottua, mutta paljon parempaa kuin mikä olisi riittänyt. Hiiriohjaus tuntuu jostain syystä pistävän välillä hanttiin, nuoli juuttuu näytön eri kohtiin, mutta tämä saattaa johtua vain DOSin hiiriajurista. Ääniä ei pelissä ole paljon yhtään, lukuunottamatta taisteluosuuksien äänitehosteita.
Karttanäkymän hiiriohjaus ja valikoissa kulkeminen on itsestäänselvyys heti alusta asti, mutta taisteluosuuden ikonit ovat sen verran epäselviä, että käsikirjan selaaminen on aikamoinen pakko. Mutta opettelun jälkeen UFO nappaa mukaansa niin vahvasti, että sukat pyörivät jaloissa. Unettomat yöt ovat jokaisen hiemankin strategiapeleistä kiinnostuneen kohdalla varma juttu, pelaamista ei haluaisi millään lopettaa. Vielä yksi -tunne on harvinaisen vahva. Taisteluosuudet ovat juuri sopiva sekoitus toimintaa ja strategiaa, että niihin jaksaa keskittyä. Jos valittamista pitää etsiä, niin olisin ehkä toivonut hieman vähemmän painoarvoa rahapuolen hoitamiselle.
UFO on pitkästä aikaa sellainen peli, joka sotkee vapaa-ajan suunnitelmat täysin...vai poistaako se vapaa-ajan ongelmat täysin?
|
