Arvosteltu 3/1994
Westwood on astunut haastavalla ja nautinnollisella Kyrandiallaan askeleen pidemmälle. Ne, jotka pitivät ykköstä liian suoraviivaisena ja simppelinä, ovat nyt suu messingillä.
Kyrandia huomataan katoavaiseksi, ja pelaajan tehtävä on pelastaa maa tuholta. Tarinassa on luvassa yllättäviä mutkia ja lumoavia maisemia, Westwoodin äkkiväärää huumoria ja arvoituksellista tarinarakennetta. Yllättävää kyllä, heti ensimmäinen tehtävä on vaikeimmasta päästä. Vinkkinä kerrottakoon, että asioita ei pidä aina ottaa kirjaimellisesti.
Pelin maailma on jakautunut neljään osaan, ja on kiehtovaa matkata kaupungista metsään, saarelle ja maanalaiseen maailmaan, tyrmässäkin on lojuttava. Pelaaminen käy osoittaen ja klikaten, tyyli on tuttua Monkey Islandista. Pelaaja, tietäjä Zanthia, kulkee loitsukirja kainalossa keräten yhtä ja toista eteensä sattuvaa, varsinkin sellaista, josta syntyisi oiva taikaliemi kattilassa.
Mikäli oikeat tavarat eivät ole koossa, jatkuu paarustelu pitkään. Tehtävät vaikeutuvat pelin edetessä.
Hahmojen erilaisuus, dialogit ja hienot taustat herättävät pelin henkiin. Westwood on pelannut varman päälle ja hyvä niin. Tätä seikkailua pelaa pidempäänkin ja vaikeuskerrointakin on saatu mukaan.
|
